United States or British Indian Ocean Territory ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se hetki koittaa pian. Emmekö jo ole tyhjentäneet loppuun kaiken maallisen murheen ja riemun pikaria? Kun aika on täytetty, kutsun sinua, Isolde. Tuletko silloin?" "Ystävä, tiedät, että tulen!" "Ystävä, Jumala sinua siitä palkitkoon!" Kun hän astui kynnyksen yli, syöksyivät vakoilijat hänen kimppuunsa. Mutta narri rähähti nauramaan, heilautti nuijaansa ja sanoi: "Ajatte minut pois, jalot herrat.
Sitten kohosi hän vaivaloisesti pystyyn ja hoiperteli edelleen. "Minä teen sen", murisi hän ilmaa sormillaan tavoitellen, "minä teen sen, teen sen, tänään vielä teen minä sen". Tultuaan Klaus Weberin mökille näki Roosa pari vanhaa vaimoa seisovan ovella. Heti hänet nähtyään alkoivat nämä valitella ja voivotella. "Ah, tuossahan tulee neiti Roosa! Herra Jumala palkitkoon sen teille!" "Mitä nyt?
RECHA. Ken? Hyvä, paha Dajani, hän, hän se sit' yrittää sen voikin. Niin, et tunne kai tätä hyvää, pahaa Dajaani? Niin, taivas anteeks suokoon palkitkoon sen kaiken, mit' on hyvää, pahaa mulle hän rakentanut! SITTAH. Sulle pahaako? Ei sitten paljon hyvää häness' ole! RECHA. On! oikein, oikein paljonkin! SITTAH. Ken on hän? RECHA. Hän kristitty on, mua lasna hoiti ja kuinka hoiti! Sit' et uskoisi!
Sinut ja äitisi vien minä kotiini. Tulethan sinne? Tulen.... Jos vaan äiti jaksaa... Te olette pelastanut henkeni, puuttui nyt Nevalainen puheeseen. Jumala sen teille palkitkoon! Kapina on tekeillä majuria vastaan. Ilman teidän tointanne olisi se kenties mennyt myttyyn; sillä minulla on tärkeä sana saatettavana. Inkeri avasi ulko-oven.
Saattakoon hän teidät kerran unohtamaan äitinsä vikoja... Antakaa anteeksi!... Kaikki on minun syyni!... En syytä ketään. Jumala palkitkoon teitä ja olkoon minulle armollinen!... Saara.» Kiireesti taittoi Saara kirjeensä kokoon, painoi siihen sinettinsä ja kirjoitti päällekirjoituksen.
"En ymmärrä teitä. Jumala palkitkoon teidän jalon työnne minua kohtaan, koska ette suoneet minun sitä palkita", sanoi Mauno ja koperoitsi Jaakon käden omaansa ja puristi sitä, mutta Jaakon käsi vapisi. Niin erkanivat he. Kun Jaakko sai appivaarinsa turvaan, valtasi hänen kummalliset tunteet. Hän oli tylyn, kovan appensa pelastanut kauheasta vaarasta, melkein tietämättään.
Minä tiedän, että hän aina oli semmoinen kaikille. Te olette kiitollinen hänelle ja rakastatte häntä. Auttakaat meitä parhaitten voimienne mukaan löytämään häntä, ja palkitkoon Jumala teitä!" Martha katsahti häneen pikaisesti ja ensi kerran, niinkuin hän olisi epäillyt hänen sanojaan. "Tahdotteko luottaa minuun?" kysyi hän matalalla, kummastuneella äänellä.
Ja siksi minä sanon: Jumala palkitkoon kaikki kreivittärelle, teidän armonne vaimolle, sillä hänellä varmaankin on uskollinen sydän, jatkoi vanhus kiinteästi kehräten. Ajattelen usein, missä hän lienee ja milloin hän palannee.
Me veimme hänen sisään meille, ja siinä istui hän kyllä hetket aikaa, kuin hengetön; hän piti kätensä kasvoillansa, ja sormien välistä vuosi herkkiä kyyneleitä. "Vihdoin nousi hän ylös ja lausui: 'Jumala palkitkoon teille teidän hyvyytenne, herr kirkkoherra! Tuossa on käteni, etten tahdo mitään pahaa lapselleni.
Mutta hartaammin kiitän häntä sinusta tällä hetkellä, nähdessäni sinussa vanhuutemme ilon ja siunauksen, kun jaksat voittaa oman sydämmesi tehdäksesi oikein. Herra siunatkoon, Herra palkitkoon sinua!» Kauan hän piti häntä sylissänsä vuodattaen kyyneleitä hänen otsallensa. Minäkin suljin hänet syliini ja osoitin hänelle rakkauttani, kiitollisuuttani.