United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kainryhmän juurella kristallipalatsissa. Kuka koskaan on ollut tuossa mahdottoman suuressa kristallipalatsissa, varmaankin myöntää todeksi sen väitteeni, että vaikka siellä kävellessään kuinkakin tarkkaan katselisi ympärillensä, kuitenkin päivien tahi viikkojen kuluttua vielä huomaa paljon merkillistä niissä paikoissa, jotka jo siihen asti oli tarkastelevinaan. Näinpä oli minunkin laitani.

Oliko hän jo kuinkakin kauan miettinyt näitä asioita, ei hän voinut tietää, mutta kun hän herättyään ajatuksistaan ajatteli taaksepäin, taisi hän selvästi kuulla, että Uuno oli melkein koko ajan jotain puhunut.

Ei enää voinut olla suutuksissakaan, vaikka olisi kuinkakin koettanut. Rypyt kuulijain otsilla silisivät tai siirtyivät suupieliin. Pari minulle tuntematonta pappia, joista en saanut nähdä muuta kuin mustan selän, pitivät näet pitkiä puheita kirjallisuuden tarpeellisuudesta, mutta sortuivat siihen lopputulokseen, että kirjallisuus on tarpeeton.

Kukin tietää, että löytyy henkilöitä, jotka aina, vaikka he istuisivat kuinkakin hiljaa, vaikuttavat ympärillänsä oleviin ja saattavat heidät tuntemaan läheisyytensä. Tällainen vastustamatoin vaikutus veti minunkin silmäni naapuriini. Hän oli nuori, tavallisen pitkä, hoikka ja soma vartaloltansa; kasvonsa eivät olleet ihanat mutta miellyttävät ja tunnokkaat.

Mutta jos kuinkakin ritarillisesti hän koetti tuota seivästään puolustaa, kallistui kumminkin voitto meidän puolellemme, sillä: "kyllähän kaksi yhden voittaa." Me väänsimme, kun väänsimmekin, seipään pois hänen käsistänsä, mutta tunnustaa täytyy että vankka hän oli kuin karhu ja vihainen kuin saakeli.

Tiina taas älysi, että nyt hän, yksinäinen turvaton olento, ainakin joutuu hunnikolle. Niin, mikäpä siihen auttoi, kuollut oli kuollut, eikä se enään eläväksi tullut, vaikka kuinkakin he olisivat surreet. Pian levisi tieto kapteenin kuolemasta.

Hän puhui tuosta muillekin ihmisille, mutta waikka kuinkakin he olisiwat koettaneet häntä lohduttaa ja tuota tunnetta hänestä pois wieroittaa, ei waan hän woinut saada sitä mielestänsä pois wieroitetuksi.

Olkoot teidän nomaadinne kuinkakin mainiot ja mahtavat, hallitkoot ne, eläkööt ja kuolkoot mielensä mukaan, ei maailma tule niistä rahtuistakaan kunnollisemmaksi eikä sen menoa ole yhtään hauskempi katsella. Ja minkä tähden siinä sitten käy niin pahasti?

Mitä sanot kuninkaasta? Eikö hän ole niinkuin hiukan jäykkä mieleltään, niin ettei lempokaan saa häntä luopumaan siitä, minkä hän kerran on päähänsä saanut, vaikka se olisi kuinkakin mieletöntä? Niin, mutta kun hän aina tahtoo sitä, mikä on oikeata, reipasta ja hyvää. Seis, poikaseni! Kuningasta kyllä kunnioitan siinä missä toinenkin, sitä älköön kukaan tulko toisin sanomaan.

"No, mutta nyt minä annan, jos vaan tahdot", sanoi Helmi, samassa silitellen kapteenin poskia. "Mutta minä en huoli vaikka kuinkakin tarjoaisit; setä on Jumalan avulla voittanut kiusauksen ja sinun kauttasi Hän sen toimitti", sanoi kapteeni ja kyyneleet nousivat hänen silmiinsä.