Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Minun rinnassani palaa kuin tuli... Oh, miten kauheasti minä kadun! Naiset ovat aina tuollaisessa tilassa ukkosilmalla, parahin Karin. Mutta miksi on ukkosilma?... Miksi ukkonen käy juuri nyt? Etkö sinä koskaan ennen ole kuullut ukkosta, pikku jänö? Laupias taivas, mitä tästä tulee lopuksi!
Niin se huvittaa minua, vastasi vapaaherratar, jos meidän ystävillämme saattaisi olla muutamia silmänräpäyksiä viatonta iloa meillä; se on silloin heidän tähtensä. Meidän tähtemmekö? parahin vapaaherratar, meillä ei saata olla muuta kuin hauskaa; oltaisihan ihmisvihaajia, jollei täällä aina oltaisi tyytyväisiä.
Hän sanoo tietysti sinulle hartaimmat terveiset, poika-raukka." "Miksi sanot poika-raukka? Onko hän ollut kipeä?" "Ei; mutta hänellä näkyy olevan joku huoli. Jos niin on, niin meidän tulee tehdä kaikki, minkä voimme, huojentaaksemme sitä. Hän on mitä parahin poika maailmassa, Caroline."
Odottakaa vaan vähän aikaa, parahin herra Just. Hän alkoi itkeä, kumartui ja suuteli herra Justin paksua, punasta kättä. Kuin talon armollinen herra tulee kotia, lainaan minä häneltä ja maksan teille. No, mutta millä te maksatte sakot? Sitä en tiedä. Minun tarvitsee kai myödä lehmä. Saatanhan minä lainata teille vähän rahoja lisää... Jumala siunatkoon teitä, rakkahin herra.
Heitä tanssi vähemmän huvittaa kuin naukku pikarista taikka siemaus pullon suusta. Iloista joukkoa, sen voin vakuuttaa! Väkikapulaa siinä kilvan vedettiin ja sormikoukkua. Mies se, joka voitti... Pitiväthän nuo hauskaa elämää... AINA. Tunnen sinut, Taavi veljeni. Et tahtonut olla toisia huonompi parahin mies vaan joukossa! Antauduit kilpakiistaan?
Pyrki Pietari hädässä, Uljaasti uros parahin, Temmas tuimansa tupesta, Raappas raudan kiiltäväisen, Halkas maahan Malkukselta, Korvan oikean osasi; Ett'ei päähän ennättänyt, Eikä otsahan osannut. Soimas Jesus Siimonia, Manas miestä rohkeinta: "Pistä tuima tuppehesi. Paina pamppusi pakohon; Joka miekoilla meluupi.
Katso uskon katsehin, Mitkä merkit käsissänsä, Jaloissaan on vieläkin; Mitkä merkit vieläkin Kantaa paimen parahin! Luota, sielu, Herrahasi! Parhain teistä on se tie, Jota hän sua johtaa, vaikka Ruusuin yli ei se vie. Sittenkin, oi, sittenkin, On se teistä parahin! Luota, sielu, Herrahasi! Luottaos, oi, luottaos! Korpimatkan jälkeen kerran Ihana on palkintos; Iki-ilo verraton Sulopalkintosi on!
Stellako, parahin lehmämme! kysäsi Svenonius. Stella juuri! Voi sitä kurjuutta, sitä kurjuutta! Siinä sitä nyt ollaan, sanoi pastori... Vaimo, eikö muuta onnettomuutta ole talossani tapahtunut minun poissa ollessani? Eikö siitä ole tarpeeksi mitä jo on tapahtunut, koska niin kysyt?... Stella, paras lehmämme! Nyt on meillä vaan Tähti ja hieho...
»*Sellainenko* se sitten on parahin?» Muuta ei Santra tainnut siihen sanoa. »On ainakin miehenmoinen ja ... se on hyvä talo.» »Onko isäkin ollut tappelija?» kysäisi Santra ivallisesti katsellen isäänsä.
Tutkios tätä todella, Ajattele alinomati, Heitä pois lihan hekuma, Vältä syntiä syviä; Tee jo kelpaava katumus, Armon aikana aloita: Turvaa uskolla todella Herran piinahan pyhähän, Niin olet pelvotta pirusta, Ilman huolta helvetistä. Jesuksen veri viatoin Peseepi pahat tekosi, Syntis poijes pyhkäiseepi, Vaikk' olis veripunaiset: Maria on esimerkki, Sangen kaunis Siimonikin, Publikaanipa parahin.
Päivän Sana
Muut Etsivät