United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kylä, jonka läpi kuljimme, oli täynnä kuolleita Turkkilaisia talonpoikia, ja kun kysyimme Bulgarilaisilta, kuka ne oli tappanut, vastasivat pirullisella ripeydellä: "Me sen teimme, ystävämme sen tekivät". Haskiöissä nähtiin Turkkilaisten sotamiesten ruumiita kaduilla melkein haudattuina kivikasojen alle, joka osoitti, että talonpojat olivat heidät kivittäneet, kun he olivat haavoitetut, eivätkä sen vuoksi voineet marssia kauemmaksi.
Kaikki portit olivat avoinna ja kappaleita kalleista huonekaluista ja talouden kapineista oli hajallaan pitkin kartanon pihaa. Ison porstuan kuistilla oli ollut tuima tappelu, sillä siinä oli läjissä ruumiita, ja yhden sellaisen alta näki Theophilo vaatekappaleen pistävän esiin, jonka hän kohta tunsi kuuluvan Sadok'ille.
Se oli silloin ... mutta jumalan tarkoitus olikin toinen. Sillä jumala tahtoi meitä koetella. Jumala tahtoi näyttää meille, millaisia me oikein olemme, koska olemme aina tahtoneet olla muita paremmat. Ketä muita paremmat? Varsinkin Korsuja. No, mutta kyllä me nyt toki olemmekin Korsuja paremmat. Ne ryöstävät ja varastavat ruumiita, ja nyt mekin ryöstämme ja varastamme.
Kaikilta vapaa-ampujilta katkaistiin kädet. Asukkaita sitä vastaan kohtasi kauhea teurastus. Armoa ei saanut kukaan, ei edes vaimot, eikä pienet lapsetkaan. Muutamat onnettomat, viimeiset elossa olevat, olivat paenneet erääsen kirkkoon; ne mestattiin. Kaarlo herttua tuli paikalle; hän ratsasti sisään sota-oriinsa selässä. Ruumiita oli kaikkialla, alttarin juureen asti. Veri valui virtana.
Se näytti niin autiolta taivaan polttavassa valossa, kasottain ruumiita loikoi kuumuudessa, ja nuokkuvat puut näyttivät samallaisilta kuin muutkin kuolleet, jotka kentällä kuivuivat. Ei tuulen löyhkäystäkään tuntunut. Kauhistava hiljaisuus vallitsi ruumiskasain luona; väliin häiritsivät kuitenkin epäselvät, vapisevat valitusäänet tätä hiljaisuutta.
Meren aavaa kohti vain aikojen vuo siis on kantanut ruumiita lahoavia. Ne on liukuneet syliin iäisyyden. Mut vanha maa, joka pinnallaan on nähnyt häpeän ihmisyyden on tyynnä jatkanut kulkuaan ylt'ympäri isämme, auringon, jota kiertämään se luotu on. Siis herää jo kaunis tyttönen ja viini lasissa kuohukoon! On aika jo väistyä uudinten! Tämän kauniin yön ma ostanut oon.
Ivar ja Mari menivät pihaan ja aikoivat poiketa väen tupaan, mutta emäntä tuli ison rakennuksen portaille. "Kas niin, kiltti Mari; tiesinpä, ettäs tulisit," lausui emäntä, tervehtäen hyvillä mielin. "Tule tänne sisälle, että saamme keskustella. Kirkkoon ei vielä ole kiirettä. Siellä kuuluu olevan ruumiita haudattavina ja papin kellokaan ei vielä ole soinut."
"Luonasi", kuiskasi Rautgundis. Vitiges tarttui häneen vankasti molemmin käsin. "Kanssasi!" Syleillen toisiaan he katosivat aaltoihin. Joen rannan kaislikossa Vakis huusi kolmesti heidän nimiään. Hän ei saanut vastausta. Hän lähti ajamaan yön pimeyteen. "Tuokaa ruumiit rannalle", käski Cethegus synkkänä kääntyen kaupunkiin päin. Hunnit uittivat hevosensa kivelle saakka ja etsivät ruumiita.
Siellä loikoili miesten, naisten ja lasten ruumiita, kuin myös härkäin, hevosten, aasien, koirien ja kaikenlaisten elukkain raatoja, jotka välttämättömästi sulkivat tietä joka kahdennellakymmenellä askeleella. Vaatteita, matrasseja, peitteitä ynnä muuta tavaraa oli heitetty pitkin tietä ja sotkettu lokaan.
Sellaisistakin paikoista, jonne ei tuli ollut ulottunut, löydettiin myöhemmin satoja hiiltyneitä ruumiita, vaikka onnettomat ihmiset siellä täällä olivat repineet kivet kaduista ja hautautuneet puoleksi maan sisään etsiäkseen suojaa kuumuutta vastaan. Ei ainoakaan keskikaupungilla asuvista perheistä ollut pelastunut kokonaan. Sentähden kuului porteilta ja teiltä haikeita valituksia.