United States or Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sun nyt On Norjan valtaistuin, kaatuneet On vallanperijät, ja oikeus On valtikkasi omistava sulle Viimeisnä Harald Gillen jälkeisenä. Nyt toinen suku taasen sodall' aikoo Sisällisellä verta vuodattaa; Kas, Hakon, Norjan toivo vaan on sinuun! Tanskassa Valdemar jo näytti, kuinka Pian urho riidan sovinnoks voi muuttaa. HAKON. Vihollisestan' esikuvaa mulle?
Ja hautavirren teille Wilhelm veisas'. Se ystävyyden viime tehtäv' oli. GOTTFRID tulee. Kuningas Hakon kaatui, Erling voittaa. Kuninkaan ruumis tuodaan tänne. WILHELM. Kuollut On koko Gillen suku siis. Nyt, Gottfrid, Luo piispan riennä, vie hän laivaan; siellä Mua varro. Ennen päivän laskua Me Trondjemista purjehdimme pois. Ja nyt, mun armaat ystäväni!
AKSEL. Niin vähän, että Valpurin, jos sallit, Ma morsiona vielä tänään veisin Luo alttarin. HAKON. Hei, Aksel, hätäinen Sa oletkin. AKSEL. Ei hätäinen se sulho, Jok' uskollisna viisi pitkää vuotta Odotti morsiantaan. HAKON. Morsiantaan? Ja onko toden varma, että Valpur Sua lempii? AKSEL. Katso, nimiemme ympär' On seppele; sen sitonut on Valpur.
HAKON. Vaan itse Aksel Thordinpoika syypää On kaikkeen; äkkihuoleen hänet oma
Nyt mä Tajuan sinut: tahdoit kuninkaana, Isällisenä hyväntekijänä Hänt' ihanaista hellien suojella, Keventää hänen elämäänsä. Sin' et Rakastanut, ja niin on kaikki hyvin. Se sama hyvyys, sama ystävyys, Sua joka Valpuria puolisoksi Kehoitti ottamaan, nyt aikeestas Sun luovuttaa, kun kosija on täällä Ja Valpur immen onnen ehtona On pyhä liitto tää. HAKON. Sä yhä puhut Kuin juopunut. Mä enkö rakasta?
Viis kesää kaikin päivin kukkiaan Maa moiseen antoi seppeleeseen, jonka Mun Valpurini somat sormet sitoi. Tuon nimimerkin? AKSEL. Piirtänyt on Aksel. HAKON. Tuon seppelehen? AKSEL. Sitonut on Valpur. HAKON. Haa. AKSEL. Kuule, Hakon! Silmäs palavan Mä näen ja sydämesi tilan tunnen. Rehellisesti, Norjalaisen tavoin, Mielemme asioista puhukaamme. Mä teeskennell' en tahdo.
Kuningas Hakon taluttaa Akselin Valpurin luoksi ja leskikuningatar Valpurin Akselin luoksi. He ojentavat kätensä toinen toiselleen yli Harald Gillen hautakiven ja kääntyvät käsikädessä käydäksensä alttaria kohden.
Hänen pitää tulla Mun kuningattareksen' joko ehdoin Tai väkisin. Hoo, impi on kuin lapsi, Sit' itkee, mit' ei viisaus sille myönnä, Mut heittää huolen pian ja älykästä Johdattajata kiittää, joka sen Todellisehen onneen pakoitti. Mies sorja eikö ole Hakon? Reipas, Nuor', innokas? Ja eikö kuningas? Kuningas Trondilaisten!
Moisen kansan, Niin uljaan, ett'ei itseään sen luulis Muun suovan hallita, kuin taivaan Herran. Mun Valpur ompi oleva. Mut näenkö Ma oikein? Vihani, äl' ylly! Hiljaa Nyt, sydämeni! AKSEL tulee. Terve, onnekas, Sa, Hakon Herdebred! HAKON. Ma tulostas Jo kuulin, Aksel! Terve tultuasi! AKSEL. Sanottiin, että täällä kohdata Sua saisin; siksi HAKON. Terve, heimolainen, Niin, terve tultuas!
Vaan mistä, Vaan mistä tiedät, että sinua Hän lempii? Kuningas on Hakon, Valpur On impi, naisen osa heikkous. Häpeä, Aksel! Syntisenkö sopii Epäillä puhtautta enkelin? Mut tyttö mielii loistoon! Aksel, Aksel! Kun tässä Herran eteen polvilleen Hän lankes sydän täynnä rakkautta, Maailman loisteko se silloin kiilsi Sen puhtukaisen katseessa? Ah, aika Tuhoopi kaikki!