United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinä on serkkuni, huudahti prokuraattorin rouva; käykää sisään, käykää sisään, herra Porthos. Porthoksen nimi teki vaikutuksensa kirjureihin, niin että he alkoivat nauraa, mutta Porthos kääntyi heihin päin, ja silloin palasi totisuus kaikkien kasvoille. Nyt mentiin prokuraattorin huoneesen, kirjurin huoneen sekä konttoorin kautta.
Ja, pyydän, poikani luo heti käykää, Tuon muuttunehen raukan. Joku teistä Nuo herrat vieköön Hamlet prinssin luokse. GYLDENSTERN. Jumala suokoon käyntimme ja työmme Hänelle iloksi ja avuks. KUNINGATAR. Amen! POLONIUS. Kuningas hyvä, lähettiläät Norjast' On tervehinä palannehet. KUNINGAS. Aina Sin' olet hyväin sanomien tuoja. POLONIUS. Niin, enkö?
"Hyi Aina, kuinka sinä olet paha!" lausui Elli avatessaan toisenkin puolen etuhuoneen ovea, ikäänkuin ei yhdestä puolesta olisi sovittu sisälle menemään. "Mitä joutavia! tosiasioitahan minä puhun. Niin oikein, tehkää hyvin ja käykää sisään. Pappa meni juuri pellolle, vaan hän tulee paikalla, minä panen Tiinan häntä käskemään; sillä aikaa saatte tyytyä meidän seuraamme", puhui Aina.
Häll' ei lie halu kanssani toiste voittelohon, kun onnekseen nyt kuoleman karttoi. Vaan ylös! Yllytän myötäni myös sotimielet akhaijit, koittelemaan nyt käyn minä iliolaisia muita." Virkki ja pitkin riens sotarintaa kaikkia käskein: "Iliolaisten on luo väli teill' iso, aimot akhaijit! Käykää mies päin miestä jo hehkuvin taisteloinnoin!
*Roponen, Juvakka, Huttunen, Susi, Kipuna ja Juhana*, sitten *Andrei* ja *Audotja*. Vieraat. Hyvä ilta! Roponen. Jumal' antakoon! Käykää istumaan! Juvakka. Saapihan tätä istua. Susi. Eikä se pahaa teekkään, kaiken päivää työssä oltuamme, saamatta viinan tippaa vahvikkeeksi. Roponen. Koht'siltään saadaan sitäkin. Huttunen. Ei viina ihmistä vahvista, vaan sana. Susi.
Kuisma ei näkynyt olevan heitä huomaavinaan, veti vain rauhallisesti nahkaa hirven koivista. Hän oli melkein saarroksissa, kun nosti päätään ja virkkoi: Ka, tulkaapa miehet auttamaan, että saan vuodan irti konin selästä. Kenen luvalla sinä muiden riistaa nyljet? kysyi Kari. Oma on tappamani. Missä ovat Aslo ja Hilappa? En ole nähnyt. Ka, käykää lähemmä! Hirvi on meidän!
Ei, ei hän näy olevan huoneessaan, mihin lie mennyt, mutta varmaankin hän kohta tulee. Tuleekohan? Niin luulen varmasti. Käykää tänne sisälle istumaan niin kauaksi, me olimme juuri aikeissa ruveta teetä juomaan. Istukaa, olkaa hyvä. Kiitos... Se oli vanha tuttu taloon sekin, Oskarin ikäisiä tovereita. Tämän tulo muutti Annan yht'äkkiä kuin taikasauvalla.
Senpätähden, armollisin herra, Teidän Majesteettinne näkeekin heidän nyt masentuneina ja katuvaisina tulevan pyytämään anteeksi. Masentuneina ja katuvaisina! Hym! sanoi kuningas; minä en laisinkaan luota heidän tekopyhiin kasvoihinsa; erittäinkin on tuolla muuan gaskonjalaisnaama. Käykää esiin, herra.
Se pyrki tekemään kaaren ilmassa ja ainoastaan suurin ponnistuksin sai hän sen pakotetuksi kiristymään vyötäistensä ympäri. Käykää käsiksi jumalanviljaan käykää käsiksi jumalanviljaan! kuuli hän vallesmannin kehoittelevan.
Piika pyhki kaulansa ja kasvonsa hameesen hän käytti lämpimän vuoksi tätä pukimetta ainoastaan yksikössä ja riensi sitten huoneesen. Kotvasen jälkeen palasi hän takaisin. "Tehkää niin hyvin ja käykää sijaan," sanoi hän, käydessään edellä ja opastaessaan Ludvigia saliin.