United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin, vaikk' eivät uskokaan: Näkeväthän halki öiden minun jäävän juomalaan. Vanhaa kaapuain he sanoo ruumiinverhona en kanna: leilin kätkö se on mulle, uskon muka viiniin vaan. Turhaan tiedoistas ja töistäs, kirjanoppinut, sa kerskaat! Entiset ja tulevatkin määrättiin jo ennaltaan. Viini tuoksuu, viini viehtää, taittuos siis täyteen maljaan: Hengelle se hehkun antaa, sydän pääsee suruistaan.
kun lausuin äsken näät: 'se hyvin höystää, ja taas: 'ei toinen siihen noussut tietoon'; mut täss' on tarpeen tehdä tarkka ero. Kaitselmus, joka hallitsee maailman syvällä neuvollaan, min pohjaan koskaan ei kantanut eik' kanna silmä luotu, sääs kaksi ruhtinasta seuralaisiks sen morsion, min ylkä huutain kovaa itsensä vihki hälle verin pyhin,
Hän rakastaa Sinua ja luottaa Sinuun. Sinä olet luvannut elämää ja onnea kuoleman jälkeen, Sinä olet luvannut, ettei se onni koskaan lopu, mutta hän ei vielä tahdo kuolla. Anna hänen elää. Ota hänet käsivarsillesi ja kanna hänet Roomasta. Sinä sen voit tehdä, jos tahdot...»
"Sinulle on kuoleva veljesi lähettänyt miekan ja kruunun. "Kanna niitä onnekkaasti. "Jos tämä valtakunta on pelastettavissa, niin sinä sen pelastat. "Jollei se ole pelastettavissa, niin kostaja täytyy jäädä jäljelle!" "Mutta nyt on lietsottava kaikkiin voiton toivoa", virkkoi Hildebrand. "Se on sinun tehtäväsi, Totila. "Katsokaa! Uusi päivä nousee kirkkaana.
Kuku, kuku kultalintu, Laulele hopialintu, Jott' on aikani kuluisi, Sekä viikko vierähtäisi; Sulaisi syän suruinen, Hautuisi haluinen rinta. Ei multa sinä ikänä, Poloiselt' ei polvenani, Suru syömestä katoa, Mure mielipuolestani. En minä sinä ikänä, En poloinen polvenani, Surutont' en suuta syötä, Varutonta vartta suori, Kanna päätä kaihotonta, Ikävätöntä elätä. Huoliansa haasteleva.
Etkä kanna rinnallasi hänen hiuksiaan. Minä löysin kerran hänen kaulassaan mustan silkkinauhan ja siinä riippui medaljongi ja medaljongissa oli hiustuppo. Oikein mustassa nauhassa!
Yljän seurue: Elä kanna kaakkujasi Pilaeli piirajasi En minä tullut syömistä varten Enkä juossut juomista varten, Tulin aineeni aviksi Vähä vellon vierilliseks'. Lankoiseni lintuiseni Langot linnukaisueni Kaikki on pesty puhtaaksi Lusikat lumen palasiksi Lauat lahti valkiaksi Kynnykset kyyhkeän alaiset.
'Mihinkä hän ne muutoin panisikaan, hän sanoi. 'Hän oli ollut hupsu, kun oli niitä kokoonhaalinut. Lopuksi tuli, että minä katsoin velvollisuudekseni ottaa rahat vanhalta sielulta sekä hänen tunteitansa säästääkseni että myöskin osoittaakseni, että minä en kanna vanhaa vihaa häntä vastaan entisten torien tähden.
Siis pelkosi turha sä luotas luo Ja rohkeudellen sä sijaa suo, Ja tuultua tuntees anna! Näin intoa saat, näin voimistut, Näin vanhasta vallan sä vapaudut, Ja pystyssä pääsi sä kanna! Niin varmasti kuin päivää seuraa yö, Niin varmasti kuin käypi kuolon työ, Niin varmasti kuin rantaan laine lyö Ja myrskyn raivotessa louhta syö
Mutta tuskin hän oli ennättänyt nukkua, kuin sama vieno ääni jälleen kuului, tällä kertaa enemmän vaikeroivana ja kiikuttavana: "Offerus, hyvä, rakas, iso, pitkä Offerus, kanna minut yli."