United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Historiallinen työ, samoinkuin työ ylimalkaan, ei koskaan huku eli katoa, vaan jatkuu alituisena jaksona ihmiskunnan elämän-vaiheissa, liittäen onnistuneen toiminnan hedelmät samanaikaisiin onnistumattomiin yrityksiin, joista vasta ehkä seuraavat vuosisadat jotakin kokonaista yhteen-liittää. Tätä asiain henkistä yhteyttä ei voi kukaan muuttaa eikä löyhdyttää, sillä on oma järkähtämätön lakinsa.

"Kun hänen perikatoansa", lausuu historioitsia, "näin vähitellen joudutettiin, hänen onnettomuutensa ei sen kautta estynyt, vaan kasvoi suuremmaksi: koska hän itse sai kokea lasten vankeuden vaikutusta ja tiettyjä tunteita, ystävien katoa, alamaisten teurastusta ja kaikkien heimolaistensa tuhoa ja häneltä itseltä riistettiin kaikki maalliset lohdutukset, ennenkuin hänen oma henkensä vietiin."

Tämä karjatalo oli kauvan aikaa ollut kummallisten noituuksien ja ihme-näkyjen näytelmä-paikkana. Muistostani ei koskaan katoa muuan ilta, jona raju-ilma aina yöhön saakka, se on kello yhdeksän ja kymmenen väliin, oli estänyt veljeäni ja minua kotiin palaumasta. Minä olin noin kymmenen ja veljeni viidentoista vuotias sekä hyvinkin pelkäämätön olevinaan.

Hän ei pääse ylös eikä alas, vaan saa maata siellä tuskissaan, kunnes maa katoaa, mutta maa ei katoa koskaan! »Hauska vanhus» katseli mielipuolta käsivarret ristissä. Tuo on jo saanut kyllikseen, eikä enää tarvitse minun piilukirvestäni, jupisi hän itsekseen, sillä sen asian hän käsitti.

Ester puristi häntä sydäntään vasten ja kuiskasi: "Jumala sinua siunatkoon, rakas lapsi, Jumala antakoon sinulle suuria ja jaloja ajatuksia, jotka elävät sinun jälkeesikin eivätkä katoa ajassa!"

KITKA. Sen tapamme Louhen lapsen, Jollei kyntensä katoa. MUTRU. Kaadamme kuin kaskikoivun. KOTRO. Ruojan poltamme poroksi. ILLI. Maltti! Ei sanoja julki! Varokaa vakoilijata! Kaikki hämmästyvät, tarkaten ympärilleen. Ilvo laumansa jälillä On piankin täällä. Itse Torjua lupasi turman Karjastansa; itse uhrit Tuoda ja lukea loitsut Niin väkevät, ettei pysty Karjahan Kalervon poika.

Ja eikö raamattukin sano, etteivät köyhät koskaan katoa maan päältäSiis tyytyvät he rukoilemaan ylenluonnollista apua ihmismielten muuttamiseen, ja panevat verrattain vähän arvoa luonnontutkijan toiveihin ja aikeihin.

Jänis varman vastaeli: "Sana ei miehe'en katoa!" Läksi jänis juoksemahan, pitkäkorva piippomahan, vääräsääri vääntämähän, ristisuu ripottamahan neien kuuluhun kotihin, kaunihisen kartanohon.

Hyvä serkku, keskeytti isoäiti, joka oli samalla sekä suuttunut että iloinen, kaiken tuon olen minä tehnyt; me olimme kaikki siinä varmassa luulossa, että serkku oli hukkunut. Vai hukkunut! mutisi välskäri. Mutta minä sanon, ettei pahuus maailmasta niin pian katoa. Kyllähän minä purjehdin kolme kokonaista päivää sen kurjan jääpalasen päällä.

Sota on alkujuuri kaikkeen kurjuuteen, kaikkeen sosiaaliseen hätään, joka ei koskaan katoa ja joka saa epätoivoon kaikki ihmisystävät ja maailmanparantajat. Jos on ollut jossakin maassa joitakin vuosikymmeniä kestänyt rauhan aika, on ihme nähdä, miten kaikki kasvaa ja versoo. Toisin sanoen: sodan haavat paranevat pian siis: olkoon sodat!