United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja ilmestyipäs epäiltävä ken, Ma ammuin oikein, lähetin jo kuumat, Tulikuumat luodit ruojan ruumiisen. Mut toisekseen myös sattua voi vielä, Ett' inha ruoja tää, hän samoinkin, Ties oikein ampua, ja, oi, en kiellä, Mun vuotaa haavat, verryn kuivihin. On avoin vartio! Mun vuotaa haavat. Yks kaatuu, toiset työtä jatkamaan! Mut voittaen ma kuolin, aseet saavat He ehjät multa, sydän särkyi vaan.
Käskittehän minua pois, vai kuinka? Hyvä juttu. Minä menen menen tällä hetkellä juuri. Jätän ijäksi päiväksi mokoman talon. Sen teen. Hulluhan olisin, ellen vapauttani nauttisi, silloin kuin sitä minulle tarjotaan. ROINILA. Elähän nyt sentään tuommoista kiirettä pidä, Mauno! OLLI. Antakaa ruojan mennä vaan! Kuta pikemmin hänestä pääsemme, sitä parempi. Tästäpä vasta elämä syntyy. Lennä ja pala!
Mitäs tuosta tulisi, jos huonon pojan naisin Viinan juojan, mieron ruojan, tuskan, ristin saisin. Parempi on mun ollakseni nuorena likkana aina, Kehräellä, laulella ja elää sillä lailla. Vaan kun tämä siivo tyttö vanhenee ja kuolee, Moni poika murehtii ja joutuu suureen huoleen. Minä olen pieni piika, toisen talon orja; Tuota aina ajattelen, kukahan mun korjaa.
Kultani onni kova on, ei se anna maata, Täytyy öitä kollotella pitkin pihamaata. Kultani kulki kohmelossa, yhtyi likalättiin, Tuosta suuttui siivo tyttö, suuttui yhtä-äkkiin. Ompa mulla lauluja ja ralli ompi kanssa; Eipä tämä tyttö lähe joka ruojan ansaan. Likat nätit tällä maalla kasvaa kaunihisti, Niill' on posket punaset ja puhet aina siisti.
KITKA. Sen tapamme Louhen lapsen, Jollei kyntensä katoa. MUTRU. Kaadamme kuin kaskikoivun. KOTRO. Ruojan poltamme poroksi. ILLI. Maltti! Ei sanoja julki! Varokaa vakoilijata! Kaikki hämmästyvät, tarkaten ympärilleen. Ilvo laumansa jälillä On piankin täällä. Itse Torjua lupasi turman Karjastansa; itse uhrit Tuoda ja lukea loitsut Niin väkevät, ettei pysty Karjahan Kalervon poika.
No olikinpa tuo sitten hyvä, jotta tulit, niin päästään yhdessä sen pässi ruojan ohi... Tule, niin mennään yhtä matkaa, niin saapi, jos yrittää muksujaan antaa. Menivät toki siitä! Ka! Täälläkö sinä olet, Hilkka? Mitäs sitte? Ei mitään sen enempää... Olin vain kotiin menossa, niin arvelin tänne poiketa... Oletko sinä jo lehmiin menossa? En.
Ruoja Ruotuksen emäntä pani konttihin evästä, viisi leivän viipaletta, kuusi suolaista kaloa, leivät harmaassa homeessa, kalat kaikki vuoden vanhat. Kenpä kontinkantajaksi? Kultaruusu, Ruojan tytär. Virkahti kiveltä Kiesus: "Miksi tuot minulle näitä?" Lausui kaunis Kultaruusu: "Eväät on emon panemat, itkut immen vierittämät." Kysyi Karjalan jumala: "Mitä itket, miesten lempi?"
Likka parat aitoissansa monta yötä valvoo, Ikävissä itkevät, kun sutten pennut ulvoo. Tyttö. Likoill' ompi onnen aika aivan ihanainen, Pojill' itku, kuikutus ja elo tuhmanlainen. Poika. Minne tytöt joutuisivat, jos ei pojat korjais? Iän kaiken itkisivät, oisivat toisen orjat. Tyttö. Mitä tuosta hyötyisin, jos huonon pojan naisin? Viinanjuojan, mieron ruojan, tuskan, ristin saisin. Poika.
"Niin sanoi isäni, että jos on asiain selvittelijä, niin käsiin käypi. Oravakankaan Heta kertoi meillä, että Kaisa on ollut aivan päälle näkyvässä raskaassa tilassa, luuli kohta puolikantoiseksi." "No parempi oli niin, että meni sitä tietä. Ruojahan siitä kuitenkin olisi tullut ruojan siitoksesta." "Kun se sitten vielä kuvattelee joskus raamatun selitykseen kuten äskenkin."
Missä ne sen ruojan vaatteet on, nekin minä laitan samaa tietä ja menköön itse perästä jo tänä päivänä, luki hän lakia, kun oli tullut kaappia kyydistä. Emäntä selitti, että piika-Maija se ne tietää. Käske sinä sen kantaa joka riepu tuonne kartanolle, se ei saa jalallaan astua minun huoneisiini. Anna Liisa oli lähtenyt kamarista ulos. Mihin sinä menet? kysyi siltä Malinen kiivaasti.