United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Juuri kuin olimme valmiit lähtemään, pisti Olle salaisesti tolvan käteeni, jota hän pusersi niin kovasti että olin poraamisillani. Emäntä tuli ulos ison eväspussin kanssa, jonka hän antoi minulle, ja sanoi teko-pyhällä äänellä: "Tässäs saat vähän evästä, jonka sinä hyvin taidat tarvita; sillä tämän jälkeen ei juuri taitta antaa hanhen paistia."

Kyllähän Suomessa, etenkin täällä pohjois-osassa olisi vielä paljon työtä tehtävänä, kun vaan ei taitoa eikä voimia puuttuisi. Kyllähän sitä taitoakin olisi, mutta se huolimattomuus se on sitä evästä, jonka kanssa jaksaa aikaa kuluttaa sekä kaikki hyvät toimet laimin lyödä. Mitä taas voimaan tulee, niin kyllä häntä sitäkin aina jotakin heruisi, kun vaan taitoa olisi.

Nyt on täyden kuun aika, ei nyt haittaa, otan palasen evästä mukaan. Huomen-aamuna näillä ajoin olen Saunajärvellä. Hyvä kun Siuruaan pääsisit nämä kolme penikulmaa tänä päivänä. Ja onhan tuo meno siinäkin. Siuruassa katson vasta eväspussiini. Sinne pyyhäisen ihan taakseni katsomatta. Somahan noista olisi sentään kuulla, myönsi emäntä.

Jos emme saa konttia, niin käärimme evästä niitten vaatteitten sisään, mitä emme päällämme tarvitse. Niihin kääröihin laitamme joistakin nuoranpalasista lapinviilekkeet, joilla kiinnitämme kääröt selkäämme, ja lähdetään pitkin ruununsarkaa astua heittelemään. Se sitten on majanmuuttajaisrymäkkätä se!

Miehen oma nuori vaimo, Avionsa armahin, Nainen keltakiharainen Kultanummel laulelee. Miksi käypi nainen tännen, Korven rantaan raiskioon? Evästä hän miehellensä Huivis valkeassa tuo. Rakentaa hän päivällisen Ystävällens nurmelle; Mätäs onpi miehen pöytä; Mieluisa on atrians. Istuu nainen miehens vieres Imehtien saalista, Metsän poikaa, jonka luoti Kaatoi kuusest korkeast.

Ei kiellä laki eikä asetus. MIKKO. Missä hiidessä se Topra viipyy? Evästä sanoi lähtevänsä hankkimaan, mutta jo tuota nyt olisi ennättänyt tuoda sen seitsemän lertaa. KUNNARI. Tottapa hän tulee kun joutuu. Odotetaan, ei hätäillä. Ties mitä hyvää se sieltä tuo mukanaan. Lähtään pois. KUNNARI. Mihinkä pois? JAARA. Mihin tahansa. Kun vaan pääsemme pois täältä metsästä. MIKKO. Pelottaako sinua?

Hän punastui ja katseesta päättäen pahastui. Emmekä me koko matkalla enää mitään puhuneet, vaan aivan ääneti kulimme. Liina tuli iloisena meitä vastaan. Hän oli laittanut kahvit valmiiksi ja varustanut evästä matkalle. Hänen kotonaan vallitsi tuollainen koristelematon, vaan aistikas järjestys, joka kaikessa viehättää. Siellä viihtyi niin hyvin, ettei tahtonut matkalle lähtöä muistaakaan.

Ei hänestä kukaan niin paljon muistuttanut pikku Evasta, kuin tämä uskollinen palvelija, ja siksi hän alituisesti tahtoi häntä seuraamaan itseänsä. Ja Tuomo palkitsi nuoren isäntänsä ystävyyden osoittamalla rajatonta hellyyttä ja kiintymystä. Mutta vaikka hän rakastikin isäntäänsä, oli hän kuitenkin iloa säkenöivin silmin kuullut pääsevänsä vapaaksi.

Me jakaumme kahteen joukkoon ja otamme mukaamme evästä kahdeksaksi päiväksi, joiden kuluttua taas tapaamme toisemme täällä, sittenkuin eri suunnilta olemme seutua tutkineet." Robert luuli pohjaisen suunnan vievän varmimmasti perille, jonka vuoksi hän tahtoi lähteä sinnepäin Hannu muassaan. Kapteeni lupasi seurata heitä.

Ei minua nukuta, vastasin minä, jos äiti luvan antaa, kyllä minä lähden. Saako Heikki tulla? kysyi Aspela. Lähteköön vaan teidän seurassanne. Silloin meni Aspela arkullensa, otti sieltä tyhjän pussin ja pani siihen evästä ja viinipullon. Sen tehtyä sanoi hän: Olkaa hyvät ja hoitakaa vähän hevosta.