United States or Guyana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja taas lauloi Amrei: "Kaunihisti kultani Tanssaella taitavi, Heiluen, hyörien, pyörien vaan, Eipä tuota uskoiskaan!" Johannes vasasi: "Toisin vuoroin totisena, Naureskellen toisin; Jospa toki kaiket päivät Siten viettää voisin!"
Sanani joskin yhtä oisi runsaat kuin kuvausvoimani, en tohtis mitään yrittää virkkaa suloudesta hänen. Kun Bernhard näki, kuinka katseheni lempensä kuuman esineesen kiintyi, hän tuohon katsoi nyt niin kaunihisti, enempi näkemään ett' itse sytyin. Kahdesneljättä laulu Lemmellä katsoin armastansa Bernhard vapaasti opettajan toimen otti ja lausui sanat pyhät nää: »Se haava,
Sama surkia tapaus, Kun tuli tutuksi muille, Tuotti kyllin kyyneleitä, Antoi huolta, huokausta, Sukulaisille surua, Vielä muittenkin muretta, Joihen kanssa kaunihisti Oli aikansa asunut, Elänyt isänsä päivät Sovinnolla, suosiossa.
Kun ruusu kaunihisti kesällä kukostaa; Se rakkauteni kuvan eteesi muovostaa. Hyvästi vielä kerta, hyvästi ystävä! Ei suremaan nyt auta, vaan täytyy lähteä. Turvaton. Onneton olin minä ollessani, Onneton tähän kylään tullessani; Onnettomaksi olen minä luotu, Ei ole minulle ilopäivää suotu. Turvoa ei ole siellä, eikä täällä, Enempi kun linnulla lentonsa päällä.
Ken on pantu paimeneksi, kaitkoon karjan kaunihisti, kuka viljan viskimeksi, olkoon hällä oma risti, mutta kelle kyntö suotiin, tehköön työtä vanhaan muotiin. Noin se lauleli salossa yön on vahti yksinäinen, lauloi tahtonsa teräksi, oman mielen miehuudeksi, korpi kolkosti humisi, huoahteli metsä märkä.
Sanani joskin yhtä oisi runsaat kuin kuvausvoimani, en tohtis mitään yrittää virkkaa suloudesta hänen. Kun Bernhard näki, kuinka katseheni lempensä kuuman esineesen kiintyi, hän tuohon katsoi nyt niin kaunihisti, enempi näkemään ett' itse sytyin. Kahdesneljättä laulu Lemmellä katsoin armastansa Bernhard vapaasti opettajan toimen otti ja lausui sanat pyhät nää: »Se haava,
Poika. Tämän kylän pienet piiat kukkuvat kun käet, Hännällänsä häväsevät koko poikaväen. Tyttö. Tämän kylän nuoret tytöt kaunihisti kasvaa, Huulet on kun hunaja ja suu kun sula rasva. Poika. Niin on tämän kylän tytöt, matala kun kaali, Silmänalus sininen ja posket punamaalii. Tyttö. Tämän kylän likat on kun mesimarjan kukkii, Poikia juoksee joukottain kun töpihäntä hukkii. Poika.
Ah, kuin kaunihisti soveltuu Havumetsän luona lehtipuu, Veden luona maa ja taivas maan, Miehelläkin nainen rinnoillaan. Nuoret lähenevät toisiaan. Niinkuin metsä yhtyy oksistaan, Kättä lyöden, silmää silmäten, Liittyy poika nyt ja tyttönen. Koira huomaa, kääntyy laaksohon, Maata suutelee ja leuto on. Mutta taivassilmin, käsikkäin Nuoret kiiruhtavat laaksoon päin.
Kuuleppas suloinen Suomi, Kansa nuori, kasvavainen, Savon ystävä sanovi, Haastatti paperipaita: Ulkomaat on mullin mallin, Euroopa e'estakaisin, Siell' on kansat kauhiasti Hajoittanna hallitukset. Eivät soi somasti virret, Laulut kaiku kaunihisti, Kun on riiat ristityillä, Kamppaukset kastetuilla. Liekkö piru pettänynnä, Häijy henki häirittännä, Etsimään elossa tässä Rikkautta ristitöntä.
Katso'ote karjoani, viitsiöte viljoani kesä kaikki kaunihisti, lehen aika leppeästi, lehen puussa liehuessa, ruohon maassa roikatessa! "Suvetar, valio vaimo, Etelätär, luonnon eukko! Heitä hienot helmuksesi, esiliinasi levitä karjalleni katteheksi, pienilleni peitteheksi, vihoin tuulen tuulematta, vihoin saamatta satehen!