United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Peto seisoi, etukäpälä erään tumman esineen päällä, karjuen hurjasti ja ruoskien maata hännällänsä; mutta nytpä jymähti Pieter-ukon tuliputki, jymähti kuin kanuuna, ja maahan vaipui leijona, kallo lävistettynä. Mielessä epämääräinen pelko siitä, kuka uhrina olisi, riensin auttamaan hämmästymätöntä Boeria, joka veti kasvinveljeni kaatuneen pedon alta.
Seisoen takajaloilla repi se etukäpälillänsä kuorta puusta ja menetteli kuin leikkisä kissa; sen perästä alkoi se huiskia kylkiä hännällänsä, murista, kynsiä maata ja näyttää kaikkia niitä pahan sisun merkkiä, jotka saattavat emän niin kammottavaksi.
Kuusmiehinen nyt seura kahdeks eroo: vie toista tietä viisas johtajani levosta pois mun ilmaan vapisevaan; ja sinne saavun, miss' ei valkeutta. Viides laulu Niin läksin ensi piiristä ja astuin ma toiseen, paikan pienemmän mi saartaa, mut tuskan suuremman ja vaikerruksen. Ovella seisoo Minos julma, hijoo hammasta, tutkii synnit, tuomitsevi ja määrää rangaistuksen hännällänsä.
Niin illan suussa kaikki mielissänsä Ylisti Luojaa yhdestä he suusta, Mut Halli parka tietänyt ei muusta, Kuin katseli ja huiski hännällänsä. Ja silloin Luojaa kiitti metsät, vuoret, Siell' enkeli ol' loistava kuin päivä Herralle virttä viemään ennättäivä, Nyt jota lauloi vanhat sekä nuoret.
Jäävuorten keskellä pohjan synkeillä merillä eräs valas-kala, mailman hirvein, meitä tervehtimään kävi ja hännällänsä laivamme kyljen auki löi, jotta rupesimme vaipumaan, ja juuri tätä peto tavoittikin häntä-iskullansa, sillä vaipuessamme hän miehistä yhden toisensa perään nielasi, mutta pelastuinpa minä.
Narahtaa kuitenkin tuolloin tällöin tuolta lammelta poikiaan kuletteleva sorsa, ja väliin kalahtaa kujasta pikkuhärän kaulassa rautainen kello, kun lähelle työntäytynyt lehmävasikka siihen hännällänsä huiskauttaa. Mutta eipä sitten kaukaan aikaan taas kuulu ei sorsan narahdusta eikä kellon kalahdusta.
Prokko tiellä propatinna, Minä Prokon selkähäni, Kannoin Prokon kartanolle; Prokon lehmät ammomahan, Prokon uuhet määkimähän, Prokon hevot hirnumahan, Prokon koirat haukkumahan, Prokon kissat naukumahan, Prokon lapset laulamahan, Prokon naiset nauramahan, Prokon akka itkemähän, Härkä iski hännällänsä, Vasikka vasarallansa, Lammas kinnikonnillansa, Västäräkki säärellänsä, Tianen kannuksellansa.
Ennen pitkää joku rautaristikko paiskattiin auki ja tiikeri hypähti esiin. Hän ei ollut moneen päivään saanut mitään ruokaa ja hänen julmuutensa oli hirveä. Hän seisahtui tuokioksi hiiluvin silmin ja pieksi kupeitaan hännällänsä. Silloin hän havaitsi Britannialaisen. Hän rönkäisi kauheasti. Britannialainen silmäili häntä levollisesti. Tiikeri syöksähti häntä kohden.
Herraspoikia meki oomma, vaikk' emme taia ruotsii, Ei oo tarvis työtä tehä eikä maata kuokkii. Tämä poika Pohjanmaalta kävelee kun herra, Menee siitä kamariin ja ryyppää viinaa kerran. Piiat pirun riivatut pojilta viinan estää, Pojat herran siunatut juovat minkä kestää. Tämän kylän nuoret piiat kukkuvat kun käet, Hännällänsä häväsevät koko poikaväen.
"Lapsilla ei ole täällä tekemistä, kun minä puhun äitin kanssa," sanoi pastori vakaasti, ja kaikki lapset hiipivät pois, paitsi vähäisin, kuusivuotias poika, joka hallitsi vanhaa Tyyraa, mikä oikoi kakluunin vieressä ja suurella, tuuhealla hännällänsä nakutti laattiaa, osoittaaksensa ettei hän laisinkaan pahastunut, kun pikku Oskar istui sen päällä ja veti sitä korvista.