United States or South Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Huoneessa tuntui niin tyhjältä, ja kuitenkin kaikki oli kuin ennen: tuossa oli työpöytä viidellä uurteisella yhtä monta työntekiää varten, aivan vanhalla paikallaan noiden yhtä mittaa juoksevien akkunain alla, työkalut riippuivat hihnoissa ja koukuissa pitkin seinää, kellot napsuttivat, käet kukkuivat, kyyhkyset kuhersivat, ja kuitenkin on kaikki niin tyhjää, niin kolkkoa ja kalman muotoista; nojatuoli seisoi tuossa ikäänkuin käsipuitaan levitellen ja odotellen... Lents nojausi tuoliin ja itki katkerasti.
Näki unta maammon maista. Puikoivat punaiset pulkat punaisilla kukkuloilla, siukoivat siniset petrat sinisillä virran-suilla, jolui joutsenet hopeiset, käet kukkui kultahiset, käet kukkui, linnut lauloi, vihannoivat viidat kaikki Lapin suuressa suvessa, yössä päivän paistamassa. Hyrähti hymyhyn huuli: "Luoja kaitse maammon maita!"
Mielikki metsän emäntä, Metsän muori muoto kaunis, Lyöte lykkyvaattehisin, Antipaitoihin panete, Sormet kullan sormuksihin, Käet kullan käärehisin, Pää kullan vipalehisin, Tukat kullan suortuvihin, Korvat kullan koltuskoihin, Kaula helmihin hyvihin!
Minkä pisti pistoksiksi, Minkä luhtoi luunvaloksi, Minkä hammasten kivuksi, Minkä äijytti ähyksi, Minkä muuksi turmioksi. Sainpa kyitä kymmenkunnan, Kääryn mustia matoja. Kynsin kyitä käännyttelin, Käsin käärmeitä pitelin, Mull' on kynnet kyynveriset, Käet käärmehen taliset, Niillä puskun pään puserran, Niillä tapan tauin nuolet Hiviöstä ihmisraukan, Emon tuoman ruumihista.
Piltti, piika pikkarainen, sanan virkkoi, noin nimesi: "Läksin kylpyä kylästä, saunoa Saraojalta, jossa huono hoivan saisi: avun ange tarvitseisi." Ruma Ruotuksen emäntä käet puuskassa käveli, liehoi sillan liitoksella, laahoi keskilattialla. Itse ennätti kysyä, sanan virkkoi, noin nimesi: "Kellen kylpyä kyselet, kellen aihelet apua?" Sanoi Piltti, pieni piika: "Kysyn meiän Marjatalle."
Suotta mustat korpit kauhun, Kavaluuden kantaa saa, Koska käet suoran laulun Lempi-äänin ilmoittaa. Näyttää kuin tää kallis kansa Orjuutehen poljettais, Näyttää kuin ei kunniaansa Suuremmaksi arvattais. Ei niin kuulkaa korven hongat! Isäin lahjaa tuhlata! Vielä seisoo seinät, tolpat, Käsivarret kahleitta!
Tämmöisissä levottomissa ajatuksissa kului yö. Aamu läheni, luonnon suuressa valtakunnassa heräsi kaikki eloon ja liikuntoon. Käet, nämät metsän vartiat, kukkuivat puissa ja linnut visertivät suloisilla äänillään iloista aamu-virttänsä. Anna avasi taas akkunan. Lempeä länsi-tuuli kuiskasi aamu-tervehdyksensä hänen korvaansa ja saatti levottoman sydämensä jälleen tyyneksi.
Herraspoikia meki oomma, vaikk' emme taia ruotsii, Ei oo tarvis työtä tehä eikä maata kuokkii. Tämä poika Pohjanmaalta kävelee kun herra, Menee siitä kamariin ja ryyppää viinaa kerran. Piiat pirun riivatut pojilta viinan estää, Pojat herran siunatut juovat minkä kestää. Tämän kylän nuoret piiat kukkuvat kun käet, Hännällänsä häväsevät koko poikaväen.
"Kukkuipa käet Kalevan, Kalevalan kuusikossa." "Haukkuiko Kalevan koirat, Kalevalan kankahalla?" "Haukkuipa Kalevan koirat, Kalevalan kankahalla." "Katsoiko Kalevan neiot, Kalevalan ikkunoissa?" "Katsoipa Kalevan neiot, Kalevalan ikkunoissa." "Mistäspä tunsit minun kotini, Mi merkki minun ko'issa?"
Läksi kirkkohon komista, Läksi parvesta paraasta, Yli muitten ylpeimmin. Siell' on pappi paljon haasti, Paljon taisi tarvitakkin Opetusta outo poika. Ei on suotta saarnatakkaan, Ilman virttä veisatakkaan. Siell' on tytöt siivolliset. Suuret saalit hartioilla, Neulalla nenästä kiinni; Liiat on kirjat kintahissa, Varuriikit vanttuhissa, Käet kullan käärilöissä, Sormet kullan sormuksissa.