United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mut vuosia vuodet seuraa, Niin Anni on muuttunut: Hän nyt yhä yksin laulaa, Vaan muille on vaiennut. Nyt vuoret ja lahden laine Vaan tyttöä kuuntelee: Hän luontohon vielä luottaa, Mut ihmistä "epäilee. On tyttö kuin rannan sorsa, Jok' ensin on pelvoton: Kun ampujan silmä säihkyy, Niin lintu on rauhaton. UNO CYGNAEUS'EN T
Hän ei tahdo vaipua niihin, hän tahtoo tuntea olevansa Parantumaton: kokoelman ja kenties koko Kasimir Leinon tuotannon syvimmin traagillinen sielun-purkaus. Silloin hänen sielullinen hätänsä voi pukeutua niinkin epätoivoisiin säkeihin kuin Surutonna suolla sorsa, jossa hän syyttää kohtaloa sen kauneimmista antimista hänelle: »Miksi annoit hengen hellän, vapautta vaativaisen?» j.n.e.
Niin Iiri unhotti kaikki surut tässä ihanassa metsässä, jossa kuuset ja kukat tuoksuivat, linnut visertelivät ja päivä paistoi. Lampi oli ihan tyyni, ainoastaan silloin tällöin pieni värähdys näkyi sen pinnalla, kun sorsa sukelsi tahi kalanen pakeni hauen ahmaavaa kitaa.
Elonkipinä paisui rinnassani; mielessäni kaikui: minä en voi kuolla! ja äkisti kuin myrsky löin lujalla nyrkillä ensin sen, joka piti nuorasta, ja sitte kaikki muut, vedin nuoran mukaani ja puikahdin kuin sorsa koskeen. Seuraavalla viikolla seisoin Le Clairin edessä ja osasin kertoa hänelle kaikki, mitä hän halusi tietää.» Kirkkoherran sydän paisui ilosta ja ylpeydestä.
Rantamilla kukkivat tuomet, loistossa kilpaillen moniväristen metsäkukkien kanssa, joiden tuoksua tuntui häilyvän noilla laskeuvan päivän valossa kimaltelevilla laineillakin. Venhe kulki aivan pitkän Tervaniemen nenitse ja sivusi monta monituista heleän vihreätä saarta solutteleutuen niiden välitse, kuni ruohostossa luoviva sorsa.
Iso ottaisi ikäni, Emo pääni halkaiseisi, Veikko veren vuoattaisi, Sisko silmän kaiveleisi. Kuti, kuti, kultaseni, Tääll' on nuori neitosesi; Sopisipa suuta antaa, Kun oisi kahella valta. Katso'pas tätä tytärtä. Kuti, kuti, sulhaseni, Punaposki poikaseni! Katso'pa tätä tytärtä;. Tästä kasvavi kananen, Tästä joutsen jouahtavi, Sorenevi kunnon sorsa.
Hyvän sait, hyvän tapasit, hyvän Luojasi lupasi, hyvän antoi armollinen: puhas on pulmonen lumella, puhtahampi puolellasi; valkea merellä vaahti, valkeampi vallassasi; sorea merellä sorsa, soreampi suojassasi; kirkas tähti taivahalla, kirkkahampi kihloissasi.
Anti-koira istuu kaiken aikaa perätuhdolla, vainuten vesille ja vainuten maihin, tuon tuostakin vilkaisten minuun: Siinähän taas hyppäsi lohi, mikset sinä ongi?... Tuolla ui sorsa poikineen, mikset sinä ammu?... Tuolla tuoksuu metsopoikue karpalomättään kupeessa etkö näe miksemme mene maihin?... Mikä sinua vaivaa? Tiedän, mutta onhan tässä tärkeämpiäkin. Vai olet nyt taas sillä päällä?
Useesti, kun ma kompastuin, Niin häpesin ja tuskastuin; Mut kerta sattui onnikin: Mä neidon helmaan horjahdin! Ah, kuinka silloin ihastuin! Peippo pesii puuhun, Sorsa salmen suuhun, Minne pesin neito raukka, Kun on katkottuna kauppa Kanssa Kaarloni? Pesin turpeen alle Kauas korpimaalle, Sinne tuudin turvattoman, Laitan liekun onnettoman Lapsi-laittoni. Kukkaa monta kasvaa kunnahalla.
"En tieä tekijätäni enkä tunne tuojoani. Liekö telkkä tielle tehnyt, sorsa suolle suorittanut, tavi rannalle takonut, koskelo kiven kolohon? "Piennä jäin minä isosta, matalana maammostani.