United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Mustaa minunkin olisi", vastasi repo, "vaan minä jauhoni pesin joessa tuolla, niin sen kautta tuli minun puuroni näin hyvää ja kaunista." Karhu, tämän kuultuaan, päätti hänkin pestä joessa jauhonsa ja kulki sitä tehdäkseen joen rannalle; mutta kun siinä jauhonsa veteen hajoitti, niin joki vei ne myötänsä, ja siihen meni puuroaineet iäksi päiväksi. Paljoa paremmin tuskin kävi hukallekaan.

Sitä ennen pesin nuttuni järvessä ja levitin kuivamaan puun oksille siksi aikaa kuin "räätäli talossa viipyi." Sitte ompelutyöhön. Kun olin ensi kertaa sellaisessa työssä, en tohtinut purkaa muuta kuin yhden sauman kerrallaan, koska pelkäsin ett'en saisi kappaleita paikallensa, jos olisin yhdellä kertaa ne kaikki levälleen purkanut.

Minun silmissäni näytti hän paljon entistä vanhemmalta. Nousin, pesin silmäni, läksin saarta tarkastelemaan. Aamu oli ihanimpia kuin olla voi. Ruohot ja sammaleet maassa kimaltelivat täynnä kiiltäviä vesiherneitä. Tuoreena tuoksui metsä, ja linnutkin vielä visertelivät lehdikossa ikäänkuin keväillä.

Enemmän kuuntelin Antin askeleita toisessa huoneessa, kuin heidän puheitaan. Hänellä oli kiire muuttamaan toista pukua päälleen matkaa varten. Joutuisiko ja muistaisiko hän tulla edes sanomaan jäähyväisiä ennen menoaan? Sekä joutui, että muisti! Istuin juuri pienellä pallilla ja pesin Lyyliä, joka paitasillaan makasi polvillani, nauraen ja jokeltaen, kun Antti tuli sisään.

Keskiviikko-aamuna nousin ani varhain, sillä kinkerin huolet häiritsivät untani. Minä pesin kasvoni ja puin päälleni.

Ja sijaan nousi silmieni eteen oudot metsät, koivikot, lumiarot, nukuttava hiljaisuus, hitaat, harvasanaiset talonpojat... Mikäs siinä auttoi? En ole koskaan voinut olla toimetonna. Hiljaisuutta ja tyhjäntekemistä kammoon enemmän kuin mitään muuta. Rupesin todellakin talouspuuhiin, uskotteko, menin niin pitkälle, että keitin ruokia, jopa pesin astioitakin se on aina ollut erikoisen kauhuni esine.

Vaikka koetinkin itsepäisesti tyrkyttää, ei vanhus ottanut mitään maksua. Antoipa hän vielä vanhan hatunkin päähäni. Eihän minun tarvitsisi kyllä siitä mainita, mutta tuskin olin poissa talon näkyvistä, kun jo hyvin epäilevästi hänen lahjaansa tarkastellen pesin sen lähteessä tien vieressä.

"Ja kun hän kasvoi suuremmaksi, veistin hänen ensimmäisen nuolensa ja pesin hänen ensimmäisen haavansa! Minä saatoin häntä kultaiseen Bysantin kaupunkiin ja varjelin häntä siellä ruumiin ja sielun puolesta. "Ja kun hän kukisti tämän ihanan maan, kuljin hänen edellään askel askeleelta ja pidin kilpeä hänen edessään kolmessakymmenessä taistelussa.

Nousin, pesin ja kampasin itseäni, sidoin kaulavaatteen kaulaan, ja näytti niinkuin neiti olisi ajatellut: siivo renki tuo onkin. Kun olin valmis, seurasin häntä sisään. Pappi, joka silloin vielä makasi vaimonsa vieressä, käski kälynsä antaa minulle leipää ja paloviinaa. Kun olin syönyt, kysyi pappi taas nimeäni, ja minä vastasin niinkuin ennen: Stefan Martinpoika. "Se on oikein", sanoi pappi.

Joka kerta, kuin Mick Walker meni pois tuon aamupäivän kuluessa, vuodatin kyyneliäni siihen veteen, jossa pesin pulloja, ja nyyhkytin, niinkuin oma rintani olisi ollut säreissä ja vaarassa haljeta. Konttorin kello oli puolivälissä yksi, ja kaikki hankkivat lähteäksensä päivällisille, kun Mr. Qvinion koputti konttorin akkunalle ja viittasi minua tulemaan sisään.