United States or Denmark ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Torumistani totteli toki kun käskin, mutta käännettyäni kasvoni toisaanne, avasi velikulta silmänsä ja katseli minua salavihkaa. Minä taas toruin: silmä kiinni nyt... Ja sitä tekoa tehtiin, siksi että väsyi junkkari leikkiin ja nukkui." "Juonet ja kaikki sillä pojalla! Mitä pidät kankaasta? Eikö ole mielestäsi kaunista?" "On, niin tasaisesti vesiharmaata."
Silmäni ovat nähneet kansalaisteni verta virtoina vuotavan; kasvoni ovat olleet haljeta valituksista; isäni olen nähnyt läpiammutuin rinnoin viereltäni kaatuvan; kolme poikaani on sota minulta saaliikseen vienyt ja vuosikausia olen saanut kiehuvaa, polttavaa tulta rinnassani kantaa. Sydämeni on musertunut kärsimysten alla kaikki tuon valan tähden.
Kaikki hyvästi tunnetut äänet olivat poissa, eivätkä enää palajaisi korviini, Stefanin nuori heleä ääni, isäni huuto ja kaikki muut äänet, jotka aamu aamulta olivat minut herättäneet. Lankesin polvilleni, peitin kasvoni ikkunan pieltä vasten ja kuuntelin mitään virkkamatta vienoa ääntä, joka sydämessäni puhui.
Ja kun näitten molempien muisto tukeutti minut, sorruin minä, kun koetin sanoa, että Peggotyn koto oli minun kotini, ja että kaikki, mitä hänellä oli, oli minun, ja että minä olisin paennut hänen turviinsa, jollei hän olisi ollut niin vähissä varoissa, että pelkäsin jollakin lailla vaivaavani häntä minä sorruin, niin, kun koetin sanoa näitä, ja kätkin kasvoni käsiini ja painoin pääni alas pöytää kohden.
Vaan älkäämme nyt tällä hetkellä enään siitä puhuko; minä olen nyt jälleen terve, ja ethän minua sen vuoksi hyljänne, että kasvoni ovat entistä kelveemmät." "En, en suinkaan! Sitä sydämellisemmästi minä sinua rakastan.
Minä en tietänyt ajatella, että ehkä olin kauniimpi ilman tuota suurta rypytettyä kaulusta, josta Charlotte nopeasti vapautti minut minun ruskeat kasvoni eivät suinkaan näyttäneet valkoisemmilta hienon pitsikauluksen rinnalla, semmoisen, kuin nuorilla naisilla oli, ja minun pienet korvani, jotka aina vähimmästäkin tuskasta tulivat niin punaisiksi, pistivät luultavasti yhtä naurettavasti ylös siitäkin kuin valkoisesta ryppykauluksesta.
Minä puhuin hyvin pikaisesti, ja minä tunsin että kasvoni lensivät tulipunaisiksi lausuessani: "Hugh, joku aika sitten osti Jack minulle kirsikanpunaisen silkkirihman; hän sanoi, että sinä maksoit sen, ja hän jätti minulle hiukan rahaa kumminkin puhui hän siitä minulle." "Ja sinä et tahtoisi ottaa niin paljon kuin pientä silkkirihmaakaan minulta, Kitty?" kysyi Hugh.
Oletteko ennen nähnyt häntä? Olen, vastasin, kääntäen pois kasvoni, olen minä nähnyt hänet monta vuotta sitten. Oletteko kuullut hänen naimisestaan? Minä pudistin päätäni. Sihteeri purskahti nauruun, hieroi käsiään ja nosti olkapäitään. Kummallinen asia se on, sanoi hän. Siitä oli kauhean paljon juttuja aikanansa.
"Joko palataan?" kysyi Uriah, samalla kääntäen minut ympäri, että kasvoni tulivat kaupunkia kohden, johon nouseva kuu nyt paisti, kaukaisia akkunoita hopioiten.
Ja sielu, joka mulle ensin haastoi, nyt jatkoi: »Tahdot tekemään mun sulle, mit' itse mulle tahtonut et tehdä. Mut koska Luoja tahtoo, että loistais sun kauttas armonsa niin suuri, teen sen; siis tiedä, että oon Guido del Duca. Kateus niin mun hiilsi hurmettani, iloisen että ihmisen kun näin ma, se kasvoni löi kalman-karvaisiksi. Nyt viljan tään ma niitän kylvöstäni.