United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lens ase päin jo Aleksandron, valahuttaja varjon, Atreun aaluvan iski se kilpeen ympyriäiseen; mutt' ei murtunut tuo, terä vasten kilpeä vankkaa käpristyi.
Hän on vihannut aatelia aina siitä alkaen kuin hän talonpoikain etunenässä sai nuijasodan aikana taistella monta ankaraa taistelua herroja vastaan ja Flemingin ratsumiehet väkivallalla majailivat hänen talossaan. Hän kieltää sinua koskaan ottamasta aatelista nimeä ja kilpeä, jos tahdot välttää hänen kiroustaan. Perttilä ei vastannut.
Konrad kyllä osotti olevansa tottunut soturi; sillä hän osasi keskelle vastustajansa kilpeä ja käytti keihästä sellaisella voimalla ja tarkkuudella, että se meni pirstaleiksi teräskärjestään aina rautahansikkaan saakka. Sir Kennethin hevonen peräytyi muutaman askeleen ja lankesi kintuilleen; vaan ratsastaja nosti sen helposti pystyyn kädellä ja ohjaksilla. Mutta Konrad oli auttamattomissa.
Vaan käsin vankoin väisti Akhilleus kilpeä syrjään, sillä hän peljästyi, ett' Aineiaan uromielen keihäs varteva vaivatt' ois läpi kiitävä kilven houkkio, mielessään, sydämessään eip' ajatellut, ett' asut, antimet ei ani-loistavat kuolematonten miesten kuolollisten lie kovin rikkoa helpot.
Nähtävästi hänen rautaisessa rinnassaan sentään vielä oli kipinä inhimillistä sääliä, sillä hän ei heläyttänytkään peistänsä kilpeä vastaan, kuten oli tapana, kun tahdottiin nostaa melu jostakin, vaan vei Vinitiuksen syrjemmälle ja virkkoi: "Herra, lähde kotiin. Tunnen sinut, mutta vaikenen, sillä en tahdo syöstä sinua turmioon.
Siksi nyt polvia sun halajankin, eiköpä sulta kilpeä sais, kypärää polo poikani, kuoleva kohta, 458 sääryskiskoja sorjia myös, varaeltuja soljin, sais sopavaskiakin; asu entinen jäi näet valtaan ystävän surmaajain; ja nyt maaten maassa hän voihkii." Näinp' isomainehinen ikitaituri vastasi hälle: "Viihdy jo, kauemmin tuost' ällös kantako huolta!
Näyttää melkein siltä, kuin tässä olisi sekoitettu kaksi kilpilajia: kilpeä näet kuvataan kahdella poikkipienalla varustetuksi ympyräkilveksi, mutta samalla niin isoksi, että se mykēneläiskilven tavoin peittää taakseen miehen melkein kokonaan.
MARGARETA. Hänen kuolemaansa katselen kuin tuo lehtinen viita idän partahalta päivän tulista laskua lännessä nyt katselee. Sinä lempeästi hymyilevä viita vaisun, valkean taivaskaton alla! Mitä huolitte minusta ja hänestä, jonka kerran kadotin? Muistelkaatte katoa valtasen linnan, maamme laivaston kilpeä. CONON. Oikeinhan nuhtelet sinä meitä. Ensin kaikistahan kuningas ja isäinmaa!
Siitä herra Heinrikki Kun tunsi tuhon tulevan, Hätäpäivän päälle saavan, Sanan lausui, noin puheli: "Pilttiseni, pienoiseni, Käy sinä kivien taaksi, Kuuntele kiven takana; Kuin ei kilpeä kivessä, Niin sä mene tammen taaksi, Katsele takana tammen, Kuin mua tavotetahan. Taikka tapetahanki!
Hän tarttui äidinisänsä raskaaseen keihääseen ja heitti sen sellaisella voimalla kilpeä kohti, jonka lähettiläät olivat ripustaneet erääseen salin puupylvääseen, että se puhkaisi kilven ja upposi vielä syvälle puuhun. Ylpeänä kuningas pani vasemman kätensä tyttärenpoikansa pään päälle ja huusi lähettiläille: "Menkää nyt ja kertokaa kotonanne, mitä olette täällä nähneet."