United States or Burundi ? Vote for the TOP Country of the Week !


MARGARETA. Isämme, nyt maalaatte liian karkeasti ja meidän kurjain levottomuus kiihtyy. CONON. Seisot toki vakaana vallan, tyttöni. MARGARETA. vaihka vavahteleekin sydän. Mutta enemmin vielä kärsii pieni, kurja sisareni tässä. KARIN. Ah mun isäni! tämä hurja vihollinenko voittaisi ja tulisi meidän herraksemme?

MARGARETA. Taivaan Herra, suo minulle voimaa! SKULE KUNINGAS. Voisitkos, Margareta? En, en, meidän täytyisi erkaantua, minä en uskaltaisi häntä nähdä sen jälkeen! SKULE KUNINGAS. Sinä sulkisit ihanimman valon hänen elämästänsä ja omastasi; ole pelotta, Margareta, sinun ei tarvitse sitä tehdä. RAGNHILD ROUVA. Lähde maasta, Skule; minä sinua seuraan mihin ja kuinka kauas vaan tahdot.

Nyt oli Filippa hallitseva kuningatar ja piti sentähden kyllä, etenkin hänen suurilla omaisuuksillansa, voivan jotakin vaikuttaa. Guldborg päätti siis koettaa päästä nuoren kuningattaren luokse niin pian kun Margareta oli haudattu ja uusi kuninkaallinen parikunta juhlallisesti tullut Roskildeen, jossa surusta huolimatta suuria laitoksia valmistettiin.

Kiitos siitä; vaimojen neuvot ovat hyvät joka miehelle, ja minulla ei tästä lähin ole muuta kuin te; minun täytyi lähettää pois äitini MARGARETA. Niin, hän oli teille liian rakas. HOOKON. Ja minä olen kuningas. Hyvästi siis, Margareta!

Ja minäkö torelisin sinua, joka lemmit ja suosit minua kuin äiti; ja kaikkiahan täällä suosit. Mutta ainapa toki ylevämmin ja lempeämmin katsahtelee kuvas siitä päivästä asti, jona lempesi tunsit ja annoit urollesi kätesi ahaa, eikö huomaa mun silmäni? MARGARETA. Ah, sinä luulet, että tunsin lempeni vasta sillon. Ei niin.

Piispa kuollut! Oi, uskokaa minua, kaikki rauhattomuus kuolee hänen kanssaan. HOOKON. Mene levolle, Margareta; olet varmaan väsynyt matkasta. MARGARETA. Niin, niin! Tuhansin hyvää yötä, molemmat! SKULE HERTTUA. Hookon kuningas, me emme saata enään erota vihamiehinä.

SKULE KUNINGAS. Se on kuningas, joka kolkuttaa sanon minä; kuningas, jolla ei ole kattoa pään päällä; kuningas, joka tarvitsee pyhää alaa, varjellaksensa henkeänsä. MARGARETA. Dagfinn, Dagfinn, se on isäni! Tuletteko te monen miehen kanssa luostariin? SKULE KUNINGAS. Kaikkien, jotka pysyivät minulle uskollisina hädässä. DAGFINN BONDE. Ja kuinka monta niitä on? SKULE KUNINGAS. Vähemmän kuin yksi.

Ja nyt oli hän, ryhditön raukka, taas pettänyt ihanan ja uskollisen Svean. Ja vielä enemmän kuin nämä ajatukset tuskastutti Lauria sitten se seikka, että Margareta, joka tuli, samoin kuin hänkin, viime viikkoina omituisen hermostuneeksi, heittäytyi eräänä iltana hänen kaulaansa ja tunnusti itkien hänelle erään syvimmän, kahdenkeskisen salaisuuden.

Laurikin joutui silloin epätoivon valtaan. Sillä paitsi että hän nyt yhä enemmän näki, miten erilaiset Svea ja Margareta olivat, Svea niin omituisen ihmeellinen, hän uskoi nyt Svean aavistuksen nojalla, että Margareta oli hänet pettänyt. Lauri oli tuntenut Margaretaa niin kovin lyhyen aikaa. Kuitenkin aikoi Lauri olla mies, ottaa Margaretan, vaikka itse joutuisi kärsimäänkin.

Ennen kuninkaaksi tuloansa olivat Ludvigin huonot puolet paljon enemmän kuin hyvät tulleet esille. Hänen ensimäinen vaimonsa, Skotlannin Margareta, kuoli juoruavien kielten myrkyttämänä puolisonsa hovissa, jossa, jollei Ludvig itse olisi niitä yllyttänyt, ei sanallakaan olisi soimattu suloista, vääryyttä kärsivää prinsessaa.