United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän heittäytyi leposohvalle, pitkien hyllyjen juurelle, joilla oli runsas ja herkullinen valikoima kirja-aarteita, tavattoman ison kirjotuspöydän eteen, joka ihan nääntyi taakkansa alla, kun sillä oli niin paljon papereita, taide-esineitä, suurennuslaseja, väkiviina-lamppuja, koeputkia, pulloja ja rasioita kokonainen museo, laboratoori ja apteekki.

Pöytä, pari tuolia, isompi arkku, pata ja joitakuita pulloja siinä kaikki huonekalut, johon ehkä vielä voimme panna kaksi pyssyä, kirves ja saha, sekä yhtä ja toista pikkukapinaa. Takan-puolimaisella seinällä nähtiin toinen ovi, joka vei pieneen pimeään komeroon, mikä sisälsi vanhoja vaateryysyjä, mädänneitä verkkoja ja muuta semmoista. Saari oli, paitsi tätä huonetta, ihan autio.

Minä jatkoin sillä, että nopeammin ja yhä nopeammin tarjosin viiniä ja ehtimiseen nousin ylös, korkkiruuvi kädessä, avaamaan enemmän pulloja aikaa ennen, kuin niitä tarvittiin. Minä esittelin Steerforth'in maljaa. Minä sanoin, että hän oli minun kalliin ystäväni, lapsuuteni suojelia ja nuoruuteni kumppani. Minä sanoin, että minua ihastutti esitellä hänen maljaansa.

"Mutta," lisäsi hän, "käskepäs Sylvesterin tuoda tänne pullollinen hyvää Bordeaux'tasi. Käske tuoda tänne sinun kamariisi vaan, minä täällä hiljalleen sitä tyhjentelen. Hahaha! Mutta kas tuollahan Sylvester astuukin niin totisena, kuin ei olisi rotat särkeneetkään tänään pulloja! Astu tänne sinä vanha, uskollinen Sylvester, Rauhalinnan juomanlaskija! Käypäs mulle pullollinen vanhaa Bordeaux'ta.

Ei pullot kylältä puutu, Juomakannut ei kapene; Paljo on pulloja kylässä, Täynnä kannuja kapakat, Sarkkoja satalukusin, Pinosin pikariloita.

Mutta pulloja oli paljon, oikein lystisti paljon, ja laseja tyhjiä ja täysinäisiä ne näyttivät liikkuvan, heiluvan puolelle ja toiselle voipa peeveli, kuinka oli hauskan näköistä. Ja ryökkynä siinä yhä samettireunanutussa kantoi uusia, töksäytteli väsyneen näköisenä, kun komennettiin paikasta toiseen mutta kantaa sen piti, piti vissisti, eivät auttaneet juonet. Sen piti kantaa olutta, olutta...

Esa oli noussut vuoteelta, pannut piippuun ja kolisteli nyt tyhjiä pulloja kaapissa. Ei tilkkaakaan! »Hoi Vennuhuusi hän ja pyörähti kuin sotamies. »Mulla ei ole tilkkaakaan viinaa.» »No hae.» »Ei ole rahaa. TakaatkoEsa katseli kummallisen tarkkaavaisena Vennua. »Sinuako? En tiedä tohtiiko sua taataVennun suu meni leikkisään, mutta samalla vähän pisteliääseen nauruun.

Tekeehän mies rukka aivankuin humalainen, jonka silmät vain näkevät vereksiä pulloja, huomaamatta kuinka suuren numeron krouvari jo liidulla kirjoittaa tiskin takaiselle taululle.» »Joko nyt pääsit loppuunkysyi herttua airueelta.

Saattepa nähdä että he lähettävät meitä vastaan koko rykmentin, sanoi Athos. Ethän vaan aikone ruveta taistelemaan koko rykmenttiä vastaan? sanoi Porthos. Miksikä en? vastasi muskettisoturi. Tunnenpa olevani juuri sillä päällä ja olisin valmis taistelemaan vaikka armeijaa vastaan jos vaan olisimme olleet niin varovaisia että olisimme ottaneet tusinan pulloja lisää mukaamme.

Tätini, jonka kasvoista kaikki muut mielenliikutukset, paitsi kummastus, olivat poistuneet, istui somerolla, tuijottaen minuun, siksi kuin rupesin itkemään; jolloin hän kiireesti nousi, tarttui minua kauluksesta ja vei minut vierashuoneesen. Ensi työkseen hän siellä avasi ison kaapin, otti esiin muutamia pulloja ja kaasi vähän itsekunkin sisällöstä suuhuni.