United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näette, se on parempi, ett'emme lähde täältä yhdessä. Rahat kun olemme jakaneet, voimme huoletta lähteä kumpikin eri paikaltaan, te sieltä, minä täältä yöllä elikkä aamupuoleen sittenkuin karhuilleni olen luvannut yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Sitten yhdymme siinä missä puhe oli". "Anna on yksin kotona, eikö niin?" kysyi Kokka äkkiä. "Niin. No hahaha mitä minusta siis teidän seuraanne.
Puh uh, antaisin mielelläni yhden vuoden elämästäni, jos tämä kirottu päivä olisi onnellisesti lopussa! Puh! KAMREERI. No kyllä, kyllä mene nyt jo ONNI. Hyvä! Eikö siis mitään ? Onko pippuria? KAMREERI. Kyllä sitä on mammalla yltä kyllin. ONNI. Se on totta, hahaha, se on totta! NELJ
Hän ei vielä ole kosinut, sillä hän pelkää rukkasia, ja kun puhun tästä Millille, niin hän vaan panee kaikki leikiksi ja alkaa rupattaa muista asioista. Ja sen vuoksi minä nyt pyytäisin, että sinä, ystäväni, puhuisit Millille tästä asiasta ja selittäisit hänelle kuinka kevytmielistä se on antaa näin hyvän tilaisuuden pujahtaa käsistään ja HAMARI. Hahaha, sepä kummallinen pyyntö!
Ha, ha, ha, ha! JANNE. »Nenäni rupesi vuotamaan!» Kyllä kaiketi! Ha, ha, ha, kissa vieköön tuon pässinpään! Kuka olisi häntä älykkääksi luullut! Päästäkseen Marin suosioon hän on soimaavinaan nuuskaamista, ja kuitenkin hän salavihkaa itse nuuskaa. Eikä Marilla ole asiasta aavistustakaan. Tuopa oli hyvä juttu, hahaha!
TILTA. Kyllä niitä kohta tulee sulhasia taloon, kun noin aaveet kulkevat edeltäpäin. Hahaha! MIINA. Se on totta! Saadaan nähdä vaan. Minä olisin ihan voinnut vannoa, että se oli Lepsi. No Tilta! Mennään nyt vihdoinkin! TILTA. Mennään mennään! Iloa ja riemua! Kelpaa heidän. KAISA. Sellaisia honkkelia molemmat! Niinkun valkean vaaraan herättivät minunkin, vanhan ihmisen.
"Liiteriin, niinkö, hahaha!" "Teateriin! kuuletko, ihminen, teateriin?" tiuskasi jälleen veli. "No, niin, niin, teateriin. Hyvä! Tehdään niin. Minä rupean isännäksi. Mutta saakelin hyvää sinun viinisi vaan on. Hahaha!" Vähitellen kokoontuivat vieraat, yksi toistansa aatelisempi.
VILANDER. Niin, kyllä me ymmärrämme toisemme, kyllä me ymmärrämme. Hentunen voi olla aivan tyyni rahat kyllä maksetaan määräajalla. Vai toivooko vahtimestari ehkä vielä saavansa loikoa päivällisuntaan minun parhaimmalla sohvallani. En nyt sentään sillä voi teitä palvella, hahaha! Mutta se on totta.
"Ottakaa takaisin, isäntä, nämä sananne, sillä minä en salli pilkata sisartani enkä itseäni." "Minä viisi tuommoisen miehen sallimisesta. Pilkkaa olen tehnyt, ja saadaanpa tälle asialle herrain seurassa nauraa monta aikaa. Hahaha!" "Isäntä", virkkoi Lauri, ja hänen silmänsä iskivät suuttumuksen tulta. "Minä olen köyhä mies, mutta kunniaani en anna solvata.
"Ei ensinkään, ei ensinkään", vastasi Hovilainen; "hyvä ystävä, joka tahdotte pelastaa palvelijani hänen orjuudestansa. Hahaha!" Ukko nousi kärryihinsä ja ajoi pois, Siveliniin enää kääntymättä. Tämä taas meni välinpitämättömän näköisenä huoneesensa. Hovilainen kääntyi kotiin päin; hän ei ollut sillä tuulella, että olisi huolinut vielä lähteä kirkonkylään.
Helsingissä 1 p. Huhtik. 1908. No, onko vahtimestari nyt rauhoitettu, hahaha. HENTUNEN. Kyllä. Tässä olisi nyt rahat. Mutta assessorin ei pidä suuttua jos minä edeltäpäin olen vetänyt pois tuon pienen provisioonin, sillä VILANDER. Mitä? No, sehän on yhdentekevä aivan yhdentekevä. HENTUNEN. Niin, ei muuten, mutta kun olen kuullut että niin on tapana ja sen vuoksi että kaikki kävisi säännöllisesti