United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rapun eteen se pysähtyi. Olisiko vieraita hyvässä lykyssä? Vieraita onkin! Tules katsomaan! No, sun turkanen! Näetkös, Lepsihän se on. Voi, voi, kun nyt vielä tulee sulhasia tähän mylläkkään. TILTA. Kukahan sillä Lepsillä nyt taas on mukanaan? MIINA. Kai niille sahtia pitää antaa, vaikk'ei Hilmakaan ole kotona. Kuulkaas muori! Nouskaa ylös! Tulee sulhasia. KAISA. Mikä on? Kuka tulee?
TILTA. No, siinähän ne on! Alkaa lukea. Tässä on juuri tästä meidän ... jopa sanotaan taas suoria sanoja ... kuulkaahan... PESONEN. Hätääntyy. Elä sinä, Jumalan luoma, toki täällä niitä lehtiäsi lue! Mene toki, veikkonen, edes kyökkiin! Tilta lukee yhä. Päänsä kaupalla tässä ilmankin. Eilenkin, kun ajettiin kaupunkiin, niin vähän matkaa tuolla puolen tullin pomahti kivi metsästä kuomiin.
On siitä ollut siksi paljon puhetta. ROUVA LINDH. Joku on varmaan yllyttänyt Tiltaa. TILTA. Kyllä minä ymmärrän yllyttämättäkin. ROUVA LINDH. Tilta nyt sentään miettii, ennenkuin lopullisesti päättää. TILTA. On jo mietitty. Menee.
ROUVA LINDH. Yhä vain tätä pakkasta kestää. Tilta lisää vielä puita kaikkiin uuneihin. Katsoo lämpömittaria. Kolmekymmentä astetta. Juna siellä kolisee, niin että kuuluu tänne asti. Ystävällisesti Tildalle. Mikä nyt sitten on oikein syynä siihen, että Tilta tahtoo jättää vanhan paikkansa? TILTA. Ei vastaa. ROUVA LINDH. Ja kesken vuoden? TILTA. Kyllä kuvernöörska syyn tietää.
Joko se Roope on kotia tullut? TILTA. Ei ole. Niin se hukkui kun porilaisen laukku lepistöön. KAISA. Kuka nyt tuolla tavoin pilkkaa! Jos olisi hukuttanut itsensä, mies parka. TILTA. Hukuttanut! Nii' ja muu mitä se on tehnyt. Hevosella oli lähtenyt jonnekin pääsiäisyönä. Selkähevosella. Ja sehän se pahin pulma onkin. Rustmestari on lähettänyt kruunun miehet hakemaan.
No, menköön sitten kaksi renkiä, sanoi isäntä vihaisesti. Antti menköön Vierimälle ja Lauri Marin mökkiin, koska hän on tuttavampi siellä. Vaan jos Vierimän Loviisakaan ei ole päässyt sairaan luota lehmiä lypsämään, niin on tyttöjenkin lähteminen. Anni menköön Vierimälle Antin kanssa ja Tilta Laurin kanssa Marin luokse.
Eihän tuota ennen siitä ruotsistakaan paljoa, vaan olivathan toki puustavit kuitenkin samat... Joo, joo, aika aikaa kutakin... Se on nyt kai tämä pienempi sille itselleen ja isompi hallitukseen. TILTA. Montakohan ilmiantoa lienee tuossakin taas? Rouva sanoo, että niitä tulee tukuttain joka päivä. PESONEN. Tässä on kirje kuvernöörskalle. Antaa sen Tildalle.
Näin siis sinä seurasit minua Vjatkaan? ROUVA LINDH. Sinä et mennyt Vjatkaan. Menee. LINDH. Näyttää olevan kahdella päällä. Menee telefooniin, aikoo soittaa, mutta ei soita. Aikoo mennä rouvansa jälkeen, mutta ei mene. Painautuu pöydän ääreen, pää käsiä vastaan. TILTA pistäytyy sisään ottamaan huivin, jonka rouva Lindh on unohtanut.
ROUVA LINDH. Jos emme olisi voineetkaan muuta tehdä, niin olisimme ainakin voineet olla vastaanottamatta tätä virkaa juuri kohta sen jälkeen. LINDH. Kiivastuen. »Me ... me...» Miksi sinä aina puhut »meistä»? Minähän tässä olen syypää, syntipukki, sinähän olet viaton kaikkeen, puhdas niinkuin pulmunen lumella. Vapaa kaikesta, vapaa lähtemäänkin, jättämään eronhakemuksesi niinkuin Tilta.
Hullujahan te olette kaikki tyynni! Ihan pähkä-hulluja! TILTA.