United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !


HURMERINTA. Jaksammeko siirtyä toiseen huoneeseen? Minä kuulen harpunsoittoa! TARJOILIJANEITI. Hän soittaa meidän rouvalle rouvan kamarissa. ROUVA DANELL. Käskekää hänet tänne soittamaan! Josefinen tahto on minun lakini. Käskekää tänne. TARJOILIJANEITI. Kyllä minä käsken. Neitsy voi minulle sanoa kumpaa minä haen, hattuani vai päätäni? TARJOILIJANEITI. Päätä teillä ei ole koskaan ollutkaan.

Daniel vanhuskin, tuo kunnon mies, vaikk'ei tosin minua tuomitsekaan, kuitenkin eräänä päivänä virkkoi minulle: 'kyllä minä luulen, että pastorin omalletunnolle olisi edullisempaa soittaa viulupelillään jotain totisempaa, eikä vaan kevytmielisiä polskia. 'Kevytmielisillä polskilla' tuo raakalainen tarkoitti erästä Haydin menuettia!

Varma on, että viime talvena tehtiin kylässä vähemmän syntiä kuin ennen. Pääsiäinen oli ollut ja mennyt ja hääpäivä oli tullut, sama päivä, jona opettaja vuosi takaperin oli tullut kylään. Edellisenä iltana meni Kati vanhan opettajan luo ja käski hänen huomenna tehdä oikein kaunista alkusoittelua, koska hänen tuli soittaa urkuja kirkossa.

Oi, Herra, vastasi tämä, etkö kuule? Yhtäperää kuuluu bum-bum-bumbum! suuresta rummusta ja vähä väliin pilliä soitetaan, jotta korvat kaikuvat. Niin kaunista soittoa en ole, herra, pitkään aikaan kuullut. Koko kylä on liikkeellä tuota näyttelyä katsomassa. Mitä näyttelyä, sinä aasi? kysyi kreivi. Ken rummulla paukuttaa ja pilliä soittaa? Karhuntanssittaja, herra, vastasi Hannu pian.

Tokko vanha siirtyy tieltä, viulu soittaa muiston kieltä: Häät on jälleen uljaat hällä, päälle uusi valkopaita, valmistettu kultalaita Tuonen neidon värttinällä Hän, mi lauluja jäi vaille, vierii isäin laulumaille. SYYST

Se soittaa vieläkin kanneltaan sit' usein lasna ma kuulin ja vanhoja Väinön-laulujaan se laulavi partahuulin; ja urhoot astuvat kumpuin yöstä ja kertovat muinaiskansan työstä ja neuvovat polvea nousevaa Oi Karjala, muistojen maa!

pysäytti kaiustaan tuon lyyryn kauniin ja pyhät hiljensi sen kielet, joita kädellään Taivas virittää ja soittaa. Oikeille pyynnöille kuink' olla kuurot olennot vois ne, jotka rohkaistakseen mua pyyntöön, vaikenivat kaikk' yhtaikaa? On oikein, että tuskaa ääretöntä se saa, ken rakkaudesta ajalliseen tuon ikirakkauden yltään riisuu.

Poika oli näet lopettanut kertomuksensa vakuuttamalla, ett'ei rukkiukko ole ollenkaan paha, "vaan hän on hoitanut minua, niinkuin oma äitini ja hän soittaa niin kauniisti, niin jott'ei sitä osaa sanoa", ja silloin, sitä sanoessa, pojan silmät oikein hehkuivat ilosta.

Mentyäni yhteen taloon sisälle, tapasin siellä suureksi ilokseni ensi kerran koko matkallani nuottikanteleen. Sillä ei sen talon väki osannut paljon soittaa. Minä, joka olin lapsuudesta saakka siihen tottunut, tulin pian heidän mielestään ihmeeksi soittotaidossani.

Vaivoin lehdon vilpoisessa Säilyin, loistaa hangen tähde, Valkokoivuin kaivellessa Vuokkoin kesken läikkyy lähde; Ahti hiljan noustuansa Soittaa kultakanneltansa. Kaunis kevät! kauan kierii Vaunus mailla eteläisen, Ennenkuin se tänne vierii Pohjan kunnahille jäisen; Et niin kiitollista mieltä, Kuin on meidän, löydä sieltä. Mitähän ne tarkoittaapi Virret, jotka soivat sulle?