United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Robert veikkoseni", sanoi kuningas, joka aina oli harras rauhantekijä, "sinä teet väärin, kun ollenkaan viittaat epäluuloa March'in kreiviä vastaan mahdolliseksi. Ja te, serkkuni, March'in kreivi, käsitätte veljeni varovaisuuden väärin. Mutta kuulkaa jättäkäämme jo tämä vihainen sanakiista minä kuulen jokseenkin miellyttävää laulua ja soittoa.
Tyttöjä suututti vähän Riston tapa. Oli ihme ja kumma, kuinka se aina osasi häiritä... Tulkaa tänne, herra Hagman, mennään tänne. Teidän aatteenne tulee kyllä sekin mukaan! ja Naimi vei heidät mukaansa puutarhaan. Sinne alkoi samassa kuulua soittoa salin avonaisista ikkunoista.
Näetkö tuolla ylioppilaita kaartilaisten kanssa yhdessä mylläkässä? Siellä näkyi todellakin valkeita lakkeja vilkkaassa liikkeessä, suikkelehdellen kuin salakat virtaisessa vedessä. Soittoa kuului sieltä päin, minne ajettiin. Joku kovempi sävel tunki läpi kavionkalkkeen ja Kappeli-esplanaadin tuuheitten lehvien.
Kaikki kun oli pelkkää kysymystä ja vastausta, keskustelua ja väitöstä, niin kuka tuossa tohussa olisi muistanut vettä nostaa, ja Avojalka, joka oli tullut viimeisimpänä, meni ämpäreineen ensimmäisenä pois. Mitä häntä tanssi liikutti! Ja kumminkin oli hän alinomaa kuulevinsa soittoa. Huomispäivänä oli Avojalalla paljon hääräämistä, sillä hänen piti puettaa Roselia.
Isäni huomasi sen hyvänlaisesti onnistuneeksi ja oli avullinen kielien laittamisessa. Sitte alkoi uusi työ soittotaidon oppimisessa. Käytin ahkeraan kaikkia mahdollisia oppimisen tilaisuuksia hyväkseni, kuuntelemalla muiden soittoa. Niin kului verkkotyöni ohessa se talvi ynnä osa seuraavaa kesääkin. Kun heinän teko-aika joutui, sain seurata isää kylissä hänen niittourakoitansa auttamassa.
Mutta sitten tulivat ne ajat, jolloin piti pukea päälleen synkeästä sinisestä hame ja panna tumma huivi kaulaan, kun muilla nuorilla oli valkoiset karttuunileningit ja kaulassa valkoinen kiilloitettu kaulustin. Se oli vaikeata aikaa, ja mieli oli kuohua yli reunojensa. Kun juhannusiltoina alkoivat naapureissa kokot hulmuta, kun soittoa kuului ja muiden nuorten iloisesti meluavia ääniä ... eikä saanut sinne mennä! Ei ajattelemistakaan!
"Miten hyvin teitte, kun otitte mukaanne kitaran, niin saamme vähän kuulla soittoa ja laulua", sanoi nuorempi Terning. "Vaan ette usko, miten paljon vastusta se meille tuotti tiellä", sanoi neiti. "Ajatelkaahan vain, eräs puukauppias Drammenista luuli setäänne ja minua kuljeksiviksi saksalaisiksi musikanteiksi ja tarjosi minulle rahaa, jos laulaisin hänelle vähäsen."
Muutaman vuoden kuluttua olet pimeässä haudassa hengetönnä kylmänä, jäykkänä, kuurona, silmitönnä, et enää kuule mitään kellojen soittoa, et näe lukea mitään sanomalehtikirjoituksia, mitkään ilotulet eivät *sinua* ilahduta. Mitä on siis moinen voitto!
Neiti Schneider oli liikutettu, hän puristi Magnan käsiä, vuoroin nauraen, vuoroin itkien: Eikö ole ihana ääni, kerrassaan erinomainen? kyseli hän tuon tuostakin. Mutta tuo nuori tyttö ei kyennyt vastamaan: kun hän nautti jotain kaunista, varsinkin laulua tai soittoa, ei hänen tunteensa koskaan puhjenneet sanoiksi.
Useasti kuuluu silloin tuolta kosken rannalta sekä soittoa että laulua, ja onpa niitäkin, jotka sanovat, että hän itsekin joskus ilmestyy tuon myllyn luona, jossa sinut äsken näin. AKSEL. Ahaa! Nytpä luulen ymmärtäväni sinä tarkoitat RIITTA. Kun minä näin sinun lähestyvän, niin luulin ihan varmaan, että hän oli noussut tuolta alhaalta. AKSEL. Kuka hän? Hm! Jopa nyt peräti! Kukas muu kuin Ahti.