United States or Taiwan ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Mutta nyt minun täytyy lähteä konttoriin, näetkö», hän yritti lempeällä äänellä. »
Vähää ennen auringon laskua asetettiin vartija tähystelemään, oliko vielä ketään tulossa maantiellä. Prinssi huusi: "Ilta kuluu; vartija, näetkö ketään tiellä?" Vartija vastasi: "Näen kukkasten kallistavan päänsä uneen, sillä yö on tulossa. Mutta ketään en näe tiellä tulevan." Taasen kysyi prinssi: "Ilta kuluu; vartija, näetkö ketään tiellä?"
»Niin, Alette», hän tunnusti, »minulla oli todellakin yhteen aikaan kovemmat päivät kuin sinä tiesit; tahdoin niin hartaasti, niin hartaasti säästää sinua, näetkö»... »Niin, tosiaan minua on säästetty!» sanoi hän itsekseen. »Mutta jos olisit säästänyt minua hiukan vähemmän, niin en kenties olisi näin köyhä nyt.» »On kerta kaikkiaan niin, että sinä olet kokonaan elänyt lapsiamme varten, Alette.
"Mikä sinun on, Aspa? Nouse ylös", sanoi Matasunta ihmeissään. "Oi, hallitsijattareni", änkytti tämä, "mies ei ole gallialainen. "Hän on kansani poika. "Hän palvelee käärmejumalia. "Näetkö hänen ruskean ihonsa kaulan alapuolella? "Ruskea kuin Aspa, ja täällä täällä on kirjoitus. Hänen rintaansa on piirretty kirjoitusmerkkejä, kotimaani pyhää salakirjoitusta", huudahti hän riemuissaan.
Heitä se yltäsi, kuten Crispinilla on tehnyt. Näetkö! Jumalat ja ihmiset etsivät rakkautta. Ilman rakkautta ei löydy mitään maailmassa. Nojaa pääsi rintaani vastaan ja sulje silmäsi."
Näetkö, sentähden minä pidän niin paljon Juhosta, sillä varsin semmoinen on Kaarle nyt varmaankin miehenä, sen saatan niin helposti kuvitella.
"Niinpä niinkin. Näetkö Margareetta, sinä olet ruotsalainen.
Niku Flander isäntänä ilomielin hyöri, leikin laski vanhoille ja nuorten kanssa pyöri. Mutta rouvan kammioss' oli ankeata aivan. Levotonna taideniekka tähtiä katsoi taivaan. »Näetkö kuinka ne tuikkivat? Näetkö kuinka ne kiiluu? Kalevan kalpa taivahalla kuin pyövelin on piilu.» »Anna tuikkia tähtien, anna kiilua kirvehien! Eivät ne meihin yletä, ei majahan miekkosien.»
"Minä mielelläni tekisin teidän tahtonne mukaan, jos minun ei täytyisi täällä vahtia seisoa, ja sotamies ei saa, kuten tiedätte, paikkaansa jättää." "Silman on oikeassa", sanoi Helena. "Hän ei saa jättää paikkaansa ja sotamiehen tyttärinä pitäisi meidän se tietää. Mutta epätietoisuus on suurimmassa mitassa kiusallinen." "Näetkö jotain tuolta vuoren takaa?" kysyi Lovisa vähän vaiti oltua.
Eugen seisoi hetkisen äänettömänä, katsellen häntä. "Näetkö, että hän on muuttunut?" kuiskasi Dora. "Näen." Eugen ei sanonut enää mitään, hän istuutui vuoteen ääreen ja tuijotti synkästi eteensä, pää käden varassa. Nyt kolkutti kohtalo ovea nyt se kuitenkin tulisi... Vähän ajan perästä tuli tohtori.