United States or Saint Vincent and the Grenadines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tässä oli kuitenkin rehellisen Stålsköld'in mielestä menty liian pitkälle, ja kiivastuen huusi hän vihasta vapisevalla äänellä: "Vai minä hävytön konna!
Olette lapsuudestani saakka koettaneet sydämestäni kaikki säälivät tunteet tukahuttaa; siinä ette, kiitos Jumalan, ole onnistuneet, ja nyt olen päättänyt elää omin nokkini, saattakoon tämä päätös mihin hyvänsä". Näin sanoen Kivisydän suuresti kiivastuen poistui. Hampaitaan purren rosvoilija vanhus seurasi nuorta ratsastajaa, joka ratsullaan pian katosi sakeaan metsään. Kuudes luku.
Sitähän en minä tiennyt. Ja sitäpaitsi, sanoi rouva Canth, vähän kiivastuen, on minua loukannut se tapa, millä minua ovat kohdelleet muutamain teatterin kanssa hyvin likeisten sanomalehtien arvostelijat. Minä en enää voi kauemmin kärsiä sitä enkä tahdo tulla millään tavalla heidän kanssaan tekemisiin.
Fredrik I unohti, että 34-vuotias nainen kaikista vähimmin voi antaa anteeksi sen, että hänellä on nuorempi kilpailija. Kuningatar jatkoi yhä enemmän kiivastuen puhettaan, katsoen suurilla jäykillä silmillään terävästi Bertelsköldiin: Viimein tyttö pakotettiin puhumaan.
Kylläpä sitten vähästä on niin pitkät muistot. On siinä muutakin, ei ainoastaan se. Mitä se sitten on? kysyi Lassi vähän kiivastuen. Onpahan. No olkoon sitten! kivahti Lassi, kyllä kaiketi minun poikani täytyy tulla toimeen ilman sinun mökittäsikin. Se on pakosta, että sen täytyy tulla, ja jos paljon kopeilet, niin saat mennä sinäkin. Vaan kyllä kaiketi minä en lähdekään. Sinäkö et lähde?
Mut' mä kyll' voin teill' vakuuttaa, ettei teill' oo enämp' kuin kymmenen tuhat' tuloja vuodess', tuskin sitäkää, kuulettekos sen. Mut mä kyll' järjestän teill' kaikk' ja hyvin sukkelaan. Hän oli jälleen alkanut puhua kovalla äänellä, kiihtyen ja kiivastuen noiden maksamattomien korkojen ja uhkaavan rappiotilan tähden.
Ja kova suru siitä, että Paul näin itsepäisesti antoi etuoikeuden tuolle naiselle, särki hänen sydäntään. Hän toisteli sentähden alati: "Hän ei minua rakasta! Hän ei minua rakasta!" Rosalien tultua sisään sopersi Jeanne: Hän tahtoo nyt naida sen naisen. Voi, rouva, vastasi siihen hänen sisäkkönsä kiivastuen, ette maar' sit' salli. Herra Paul ei saa sit' luuskaa ottaa.
LINDH. On koko ajan ollut hermostuneessa, pinnistetyssä tilassa, kiivastuen, heittäen paperit pöytään ja mennen kädet ojennettuina rouvansa eteen. Mutta enhän minä häntä karkoittanut! Kuinka monta kertaa täytyy minun sanoa, etten minä häntä karkoittanut! ROUVA LINDH. Mutta et myöskään tehnyt mitään sen estämiseksi.
Oi, hän oli aina rahan tarpeessa eikä Petteri siitä saanut merkkiäkään nähdä." "He siis suorastaan pitivät kauppaa ryöstetyllä tavaralla ja jakoivat voiton?" "Jakoivat? Ei, herra tuomari, jakamisesta ei puhettakaan," vastasi Petterin äiti, joka, yhä enemmän kiivastuen, tykkänään unhotti ensimmäisen pelkonsa ja häminsä.
»Ei tämmöistä ole nähty eikä kuultu», sanoi hän sitten. »Ei ole ollut minun suvussani, eikä sinunkaan.» »Ei ... kyllä tämä oli ensimäinen tapaus.» »Ja se vielä kehtaa syytellä muita!» sanoi Keskitalo kiivastuen. »Minä epäilin alusta alkaen», huokasi emäntä. »Sinä, Kustaa, juoksit kunnian perään, nyt se vasta häpeä tuli!» Keskitalo kääntyi ja katseli häntä pitkän aikaa äänetönnä.