United States or Gibraltar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun Jeanne oli täydellisesti toipunut lapsivuoteestaan, päätettiin käydä vastavierailulla Fourville'n perheessä ja myöskin esitellä itsensä markiisi Coutelier'lle. Julien oli eräästä huutokaupasta ostanut uudet yhden hevosen vedettävät vaunut, voidakseen ajella kahdesti kuukaudessa.
Rosalie valitti aivan kuin häntä olisi kidutettu ja riuhtoili käsiään päästäkseen irti ja pakenemaan. Jeanne jatkoi: Ymmärrän varsin hyvin, että sinua hävettää, mutta näethän, etten ole sinulle ollenkaan suutuksissa ja että puhuttelen sinua lempeästi. Kun tiedustelen sen miehen nimeä, niin teen sen sinun tähtesi, sillä surustasi arvaan, että hän tahtoo sinut hylätä ja haluan estää sitä.
Hänestä se tuntui halpamaiselta ja inhoittavalta, sillä hänet oli kasvatettu perheessä, jossa rahalla ei ollut mitään arvoa. Ennen oli hän usein kuullut sanottavan: "käytettäväksi raha on tehtykin." Oli kuitenkin päiviä, jolloin Jeanne jälleen alkoi haaveilla.
Jeanne pantiin uudelleen vuoteeseen, ja hän sulki heti salakavalasti silmänsä, ettei hänen tarvitsisi puhua ja että hän saisi miettiä mielensä mukaan. Hänen äitinsä ja tätinsä hoitivat häntä, pitivät huolta hänestä ja tekivät hänelle kysymyksiä: Kuuletko meitä nyt, Jeanne, pikku Jeannemme? Jeanne ei ollut kuulevinaan eikä vastannut mitään.
Kun he tulivat saliin, oli täti Lison jälleen käynyt käsiksi työhönsä. Hän istui pää kumarruksissa ja hänen laihat sormensa värähtelivät hieman aivan kuin liiasta väsymyksestä. Jeanne meni hänen luokseen. Täti, nyt menemme maata. Vanhapiika loi häneen silmänsä, jotka olivat punaiset aivan kuin hän olisi itkenyt.
Näette tästä kaikki edut. Kun teidät jälleen tapaan, on minulla hyvä asema maailmassa. Asioimalla vain voi nykyjään tulla elämässä toimeen." Kolme kuukautta myöhemmin teki laivayhtiö vararikon, ja sen johtaja pantiin syytteeseen väärästä kirjanpidosta. Jeanne sai sen johdosta hermokohtauksen, joka kesti monta tuntia, ja joutui sitten vuoteen omaksi.
Ja siksi alkoi hän käydä talosta taloon taistelemassa tuota suvaitsematonta, elämää vainoavaa pappia vastaan. Epätoivoissaan rukoili Jeanne Jumalaa ja rukoili isäänsä, mutta tämä vastasi aina: Tuommoisia miehiä vastaan on taisteltava; se on sekä oikeutemme että velvollisuutemme. He eivät ole inhimillisiä.
Ja yht'äkkiä ilmestyi vuoren rinteen takaa kuusten oksien lomitse kuu punaisena, suunnattoman suurena, kuin unen horroksissa vielä. Ilma oli niin lauha, että vaunun ikkunat pidettiin auki. Jeanne lepäsi nyt unelmiensa raukaisemana, onnellisten näkyjensä tyydyttämänä.
Jeanne määräsi, minne patterit olisi sijoitettava, ja Alençonin herttua on itse kertonut, miten neitsyt tässä tilaisuudessa ennakolta-arvaamiskyvyllään pelasti hänen henkensä. Kaupunki antautui seuraavana päivänä. Sitten valloitettiin Beaugenci, ja Jeannen sotajoukko yhtyi konnetaabeli Richemontiin ja hänen joukkoihinsa.
Tuomari kysyi, eikö pyhä Margareta puhunut englanninkieltä. »Kuinka niin», vastasi Jeanne, »puhuisiko hän englanninkieltä, kun hän ei kuulu englantilaiseen puolueeseen?» Tämä oli melkein ainoa vastaus ilmestysten suhteen, jota tuomarit mielestään voivat käyttää hyväkseen häntä tuomitessaan, niin oli hänen onnistunut välttää kaikkia ansoja, joita hänelle Oli viritetty.