Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. marraskuuta 2025
Kun hänen vaimollaan oli tuo komea nimi Adélaïde, niin paroni aina lisäsi sen eteen sanan "rouva" äänensävyllä, josta kajahti hieman ivallista kunnioitusta. Sitten paronitar lähti astumaan ja nousi vaivoin ajoneuvoihin, joiden kaikki vieterit taipuivat. Paroni kävi istumaan hänen viereensä, ja Jeanne ja Rosalie asettuivat etupenkille selin hevosiin.
Jeanne d'Arc syntyi tammik. 6 p:nä 1412 pienessä Domremyn kylässä, Champagnen ja Lothringenin rajalla. Hänen vanhempansa olivat Jacques d'Arc ja Isabelle Romée. He omistivat pienen tuvan ja maakaistaleen sekä elättivät itseään rehellisellä työllä. Lapsia oli viisi, kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Jeanne oli vanhempi tytöistä.
Hän puhui tavattoman vaivattomasti, tuttavanomaisesti ja hienosti. Jeanne ihastui häneen heti. "Siinä minulle ystävätär", ajatteli hän. Sensijaan oli kreivi Fourville kuin saliin tullut karhu.
Seuraavana päivänä tulonsa jälkeen sanoi hän Julienille: Kultaseni, ole niin hyvä ja anna minulle äitini lahjoittamat rahat, että saan tehdä ostoksiani. Julien kääntyi häneen tyytymättömän näköisenä. Kuinka paljon tarvitset? Jeanne hämmästyi ja sopersi: No, ... mitä tahdot antaa. Johon toinen vastasi: Annan sinulle sata frangia, mutta älä vain tuhlaa niitä.
Allaolevaan kertomukseen ovat näin ollen päälähteinä hänen omat sanansa sekä ne lukuisat todistukset, joita annettiin hänen oikeudenkäynnissään. Jeanne sanoo saaneensa kutsumuksensa Jumalalta. Selittipä tämän seikan miten hyvänsä, pysyy kuitenkin kieltämättömänä tosiasiana, että hän uskoi sen, ettei hän tahtonut pettää ketään ja ettei hän koskaan ollut minkään valtiollisen salajuonen työaseena.
Kätkien nopeasti kasvonsa käsiinsä hän puhkesi itkemään pitkin, hermostunein nyyhkytyksin. Hämillään, liikkumattomina katselivat nuoret häntä. Jeanne heittäytyi sitten polvilleen hänen eteensä, poisti hänen kätensä ja uteli aivan suunniltaan ollen: Mikä sinun on, mikä sinun on, täti Lison?
Kun se työ oli lopussa, kun liinavaatteet, hameet ja muut pukuesineet oli pantu paikoilleen, meni sisäkkö pois ja Jeanne, joka oli hieman väsyksissä, kävi istumaan. Hän ajatteli, mitä hänen nyt oli tehtävä, ja koetti keksiä jotakin henkistä askartelua ja työtä käsilleen.
Jeanne, joka piteli kädellään veneenlaidasta ja jota aallokon kiikunta huimasi, katsella tuijotti kaukaisuuteen, ja hänestä tuntui kuin vain kolme seikkaa koko luomakunnassa olisi ollut todella kaunista: valo, avaruus ja vesi. Kukaan ei puhunut mitään.
Se oli hänen sisäkkönsä poika, Julienin poika ja Paulin veli. Hänestä tuntui kuin hänen sydämensä olisi tauonnut sykkimästä, ja kuitenkin teki hänen mieli suudella tuota nuorta miestä. Jeanne katseli häntä koettaen nähdä, oliko hän hänen miesvainajansa näköinen, oliko hän hänen poikansa näköinen.
Hän hyppäsi ojan yli, harppasi ruohikon läpi jättiläisaskelin ja riensi jyrkännettä kohti. Jeanne seisoi mäenrinteellä, jossa kasvoi puita, ja katsoi kauan hänen jälkeensä. Kun häntä ei enää näkynyt, palasi hän tuskan ahdistamana takaisin. Kreivi oli kääntynyt oikealle ja alkanut juosta.
Päivän Sana
Muut Etsivät