United States or Ukraine ? Vote for the TOP Country of the Week !


On tässä kantomiehiä, jos vaan on joka veisaa, sanoivat miehet. Siitä oli pidetty huoli. Kohta olivat melkein kaikki vieraat aitan luona, josta vainajan tuttavat nostivat ruumisarkun karttujen päälle ja virrenvärssyä veisatessa kantoivat tupaan. Siellä avattiin arkku ja joukko keräytyi ympärille. Vainajan lapset asettuivat aivan arkun viereen.

Tässä rauhaisessa asunnossa tuntui majailevan rauhan, viattomuuden ja kauneuden henki. Tänne eivät mitkään viluiset pohjoistuulet päässeet tuntumaan; sillä ne, jotka ryhmyisten vuorten yli tänne viileine siipineen laskeutuivat, olivat muuttuneet lauhkeiksi tuulahduksiksi, ennenkuin asettuivat levolle tammien latvoihin.

Mennessämme kuninkaan istuimen sivu, kumarsimme me hänelle; matkue kiersi kolmesti kuninkaan ympäri, ja jokaisella kerralla kabufirit lankesivat maahan ja me kumarsimme hänelle. Kolmannella kerralla kaikki kabufirit asettuivat pitkään riviin, joka ulottui aina kuninkaan palatsiin.

"Nyt sinulla on kaksikin isää", sanoi rovasti. "Etkös äsken muistanut sitä suurta isää, joka on meistä niin kaukana ja kuitenkin samassa niin likellä? Mutta aika on jo kulunut. Jääkäät hyvästi, rakkaat ystävät! Herran voimakas käsi siunatkoon kohtalonne niin, että kuolemattomat sielunne perisivät ijankaikkisen elämän". Rovastin mentyä asettuivat Esa ja Valpuri levolle.

Hän epäili, että Iida päästäkseen pois heidän seurastaan sanoi olevan asioita ja erosi pyytämättä mukaansa. Juhlan aloittamisen aika oli käsissä. Pääsylippujen myyjät asettuivat pöytineen aitauksen aukoille, mutta kauppa kävi hitaasti, kunnes torvensoittajat ilmestyivät lavalle.

Ystävällisesti tervehdittyään läsnä olevia asettuivat vastatulleet istumaan heidän joukkoonsa. Muutaman minuutin kuluttua saapui taas uusia vieraita. Tällä tavoin uusien vieraiden saapumalla lisääntyi seura yhä lisääntymistään, niin että noin puolentunnin kuluttua enemmän kuin viisikymmentä henkilöä oli salissa koossa. Kaksikolmatta osaa näistä kuului porvarissäätyyn, loput olivat talonpoikia.

Silloin sateli hänen perässään kiviä ja kiroussanoja, mutta hän sitä tuskin huomasikaan, sillä hän koetti kaikin voimin rientää väljemmille paikoille. Kulkuun vaadittiin sentään mitä suurimpia ponnistuksia. Ihmiset, jotka jo olivat valinneet majapaikkansa, eivät tahtoneet väistyä sotamiesten tieltä, vaan kiroilivat Caesaria ja pretorianeja. Tuon tuostakin asettuivat joukot uhkaavaan asentoon.

Silloin taas kontit käsille ja eväät esille. Syötyä asettuivat miehet lepäämään, eikä viipynyt uni tulemasta heidän silmiinsä. Yhtäkkiä melu tulliportilta herätti lähellä, nukkujat. Siellä kaksi miestä, joilla oli kontit kukkurallaan ruuaksi käypää tavaraa ja toisella vielä pulska lahna vitaksessa, halusi päästä kaupunkiin, ja Jouto-Juoseppi heitä siitä esteli, kun eivät tahtoneet tullia maksaa.

Kukin oli jo "Isä meitänsä" lukenut, yksi virsi oli veisattu ja rippilapset asettuivat kuoriin, kun hän jälleen kuiskasi: "Mutta Knuuti ei käsitä mielen jaloutta; olkoon Kuuselan ja Nordhoug'in väliä aina pitkältä." Ripitystä alotettiin, pappi astui esiin ja lapset alottivat Kingo'n rippi-virren.

Vuono sai nimekseen Straumfjord. Maa oli kaunista, vuorista mannermaata, ja siihen asettuivat he talveksi, kärsien sen kuluessa kaikellaista puutetta.