United States or Gibraltar ? Vote for the TOP Country of the Week !
'Siitä olisi tullut kaunis', sanoi hän. Ja niin minunkin mielestäni. Mutta hänen maansa ei ole koskaan saava ihailla sitä.» Senjälkeen on monta kuukautta, jopa vuosiakin, päiväkirjamuistiinpanojen välillä.
"Kuuluttaa!" sanoi herasyöningi vähän hämmästyneenä, vaan lisäsi kohta: "Siihen en vielä ole valmis. Tyttäreni myötäjäiset vaativat vähintäkin puolen vuoden. Sitä iloista kihlaus-aikaa ei ole lyhennettävä, se on kuitenkin onnellisin. Vihkimisen kanssa tulevat murheet. Määrätkäämme molemmin-puolin kuusi kuukautta tästä lähin."
Hästesko puolusti itseään miehekkäästi ja arvokkaasti; kuitenkin koetti hän nöyrin sanoin antaa teoilleen vilpittömyyden leiman. Kolmetoista kuukautta kesti hänen kovaa taisteluaan elämänsä puolesta. Mutta useita raskauttavia, asian huonoon valoon saattavia todistajia kuulusteltiin ja todistettuja tosiasioita ei voitu kieltää.
Ja kaikki päättivät, että tuo sormus, johon oli kuvattu kuolleen kallo, oli ennustanut morsiamen isän kuolemaa; sillä Ardenvohrin herra ei elänyt monta kuukautta tyttärensä vihkiäisten perästä. Uskomattomat puolestaan sanoivat tätä kaikkea joutaviksi loruiksi ja arvelivat Allanin luullun ilmestysnäyn muka tulleen vaan hänen oman himonsa yllytyksistä.
Ja neidit oliwat niin iloisia, ja minä olin iloinen, ja Kalle ystäwäni oli iloinen, hilpeä ja awosydäminen. Yleisenä tietona oli, että olimme aikoneet pariksi wuorokaudeksi jäädä sinne. Tämä oli Tiinan mielestä liian wähän. 'Ettehän lähde wielä meiltä pois? Olkaahan toki parikaan kuukautta... Eikö niin?
Niin; olihan meillä rahat; ja lääkärit kiiruhtivat matkaamme. Niin läksimme kuukautta myöhemmin. Rouva Linde. Ja miehesi tuli aivan terveenä takaisin. Nora. Terveenä kuin tervakanto. Rouva Linde. Mutta tohtori? Nora. Kuinka? Rouva Linde. Olipa minusta kuin piika olisi sanonut tohtoriksi sitä herraa, joka tuli tänne samalla kertaa kuin minäkin. Nora.
Tämä pyysi kuitenkin niin kauniisti puolestansa ei, nytpä tuo sai jotain miettimisen aihetta siksi kuin hän tulee takaisin!" Tällä pienellä puheella Olina teki sovinnon omantuntonsa kanssa, ja kun hän sitte meni levolle, nukkui hän vanhurskaiden unta. Nuorukainen oli sillä välin kulkenut eteenpäin, sama viha mielessä ja samaa tietä kuin kaksi kuukautta sitten.
Olivat seisoneet haudalla ja itkien puhuneet hänestä. Mutta siitä oli jo neljä kuukautta. Sitä uteliaampi oli Helena saamaan tietää, mitä kumman asiata Georgilla saattoi olla. Asia oli nyt semmoinen, että Georg pyysi Helenaa antamaan hänelle ranskan tuntia. Helena rupesi nauramaan ja kysyi mitä ihmettä hän ranskan kielellä aikoi.
"Minä toivon että he nyt ovat onnelliset; mutta heillä on ollut huolta ja he ovat muuttaneet Graveleigh'ista." "Huolta! muuttaneet Graveleigh'ista! Te te'ette minun levottomaksi. Selittäkää asia." "He eivät olleet naimisissa olleet kolmeakaan kuukautta ja järjestäneet sitä kotia, josta heidän on teitä kiittäminen, kun Will-raukka sai luuvalo-kuumeen.
Teidän sisarenne poika Naavalan Taavetti. Vastausta ei tähän tullut, kuukautta myöhemmin eräänä iltana ajettiin kyytihevosella Naavalan pihaan. Taavetti sytytti lyhdyn ja riensi tulijalle vastaan. Siinä nouseskeli reestä paksunlainen herrasmies, puettuna uljaasen turkkiin ja karvalakkiin. "Oletteko enoni?" kysyi Taavetti arvaten kuka vieras oli. "Olen!