United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuomelan tyttäret ovat jo molemmat joutuneet naimisiin, vaikka Salovaara oli ennustanut, ettei heistä kukaan huolisi, kun olivat köyhiä. Salovaarassa sitä vastoin on kaikki entisellään. Sulhaset saavat palata takaisin. Päästä pinokin aljetaan, ja Valvaa kaikki mielivät, mutta turhaan. Mäkipään torpan muija ennusti, että: "vanhapiika siitä Valvastakin pian tulee, kun siinä sulhasia suotta kiusaa.
Ka, kun minä palvelin siellä, niin pani lämmittämään saunaa ja käski keräämään metsästä ukkosen kaatamia puita ja noutamaan vettä purosta, joka kolmesti maan alaitse juoksee, eikä sitä tekemään kelvannut kuin semmoinen, jonka luona ei ole sulhasia käynyt.
Samanlahjaisena kuin tytötkin, oli hän myös saanut samanlaisen kasvatuksen mutta hän oli mies, oikeinpa oiva miehen alku. Kauan nuot nuoret tyttäret eivät saaneet kodissaan olla, sillä heidän oppinsa, uhkea muotonsa ja etenkin vanhempien *suuret varat* toivat pian sulhasia taloon. Maaria joutui kaupunkiin naimisiin, ja Liina sai pappismiehen maalla.
SELMA. Olisko se niin? R. SILAN. Se on niin. Me naiset vaan voimme yhteiskuntamme pelastaa, me vaan voimme puhdistaa saastutetun ilman. Luonnollista on siis koska tästä nyt kerran tuli puhe , että tämän pyhän asian ajajat, minä niitten joukossa, vaativat omilta palvelijoiltaan esikuvallista käytöstä. Minä en kärsi, että nuorilla palvelustytöillä on tuollaisia »sulhasia». Sinä punastut!
Olipa hän kirkkomäellä vieraatkin saanut kysymään: »kenenkä tytär tuo soma tyttö on?» Jo oli Helenalla sulhasia käynyt iso joukko toista kymmentä, naapuripitäjäänkin oli häntä rahomassa käyty, mutta hän ei ollut enää saatavissa. Matilla oli hänen sydämmensä, Matissa oli hänen elämänsä. Kylässä tuumittiin ja ihmeteltiin. Minne oli Matti lähtenyt, minne oli hän kadonnut.
"Kuuletko nyt?" "No, ei teidän talo se ainoa ole, jonka keittäjätär sulhasia, olletikin vanhoja ja uusia sotamiehiä ruokkii; sellaisia kokkia on Helsinki puolillaan." "Kaikkiko kyökkipiiat ovat varkaita?" "Mitä he lienevät, kyllä he vaan ruokkivat!" "Teidän velvollisuutenne on mennä naimisiin!" "Minä en huoli siitä! Minä huomaan, että minä olen pahasti tehnyt, ollessani epärehellinen palvelija.
Näiden nojalla oli hän toivonut hyvää onnea, oikein kuuluja sulhasia, mutta mitä siitä nyt tulee, kun karjapiiaksi. Tämä oli aivan harmillista. Kiireimmän työajan jälestä ryhtyi Auvinen muodostelemaan navetan puolta uuteen kuntoon. Kaikkiin tarvittaviin paikkoihin teetätti hän vesikynät, niin että lehmät saivat juoda edestään eikä tarvinnut kantaa kuten ennen.
Nämä hulluttelut kävivät hänelle ajan pitkään ikäviksi ja hän luopui neidosta. Tyttö ei ollut kumminkaan niin ajattelematon häneltä kai olette perinyt terävän järkenne, eikä suostunut noin vain vaihtamaan sulhasia. Molemmat veljekset lankesivat polvilleen hänen eteensä, ja lorun loppu oli se, että tyttö näytti kummallekin missä viisi hirttä oli poikki.
Rapun eteen se pysähtyi. Olisiko vieraita hyvässä lykyssä? Vieraita onkin! Tules katsomaan! No, sun turkanen! Näetkös, Lepsihän se on. Voi, voi, kun nyt vielä tulee sulhasia tähän mylläkkään. TILTA. Kukahan sillä Lepsillä nyt taas on mukanaan? MIINA. Kai niille sahtia pitää antaa, vaikk'ei Hilmakaan ole kotona. Kuulkaas muori! Nouskaa ylös! Tulee sulhasia. KAISA. Mikä on? Kuka tulee?
LOVIISA. Mitäkö tarkoitan? Etkö ymmärrä enää selvää puhetta. Oi, että maa elävänä nielisi kitaansa kaikki sinun kaltaisesi naiset! Sepä hurskas toivo! NUORET. Mitä täällä on tapahtunut? Toisten sulhasia? HOPPULAINEN. No, hei! Aholan Helenahan se totta maar' onkin. Terve, terve! Kuinka hurisee? Muistatko vielä, miss' noit' rontikoi' kasvaa, puuss' vai maass'?