United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitten on kulunut monta vuotta kuin olen ollut yhteydessä teidän perheenne kanssa, mutta nyt hiljan jouduin taasen erään ystävän kautta." "En ymmärrä mitä tarkoitatte?" kysäsi Hermina epätoivossa. "Pian näette kaikki selvemmin", sanoi lääkäri hymyillen. "Ystävä, josta puhun, on serkkunne, kapteeni Rudolf Bodendorff. Hänen käskystänsä olen täällä."
"Ehkä siitä sinulle vielä puhun... Mutta nyt sanon sinulle, että tee miten vaan tahdot ja me olemme sinun puolellasi. Sinä kuitenkin itse paraiten ymmärrät! "No, minä näen, ettet vielä edes ole ehtinyt istuakaan, lapseni... Laitahan, äiti, hänelle jo jotakin ruokaa vahvistukseksi!" Kapteeni syöksi samassa ovesta ulos.
"Hauska puhutella häntä. Niin, poikaseni!" "Se riippuu siellä vielä", vastasi poika. "Riippuuko se?" kysyi Scrooge. "Mene ostamaan se." "Tyhjiä!" huudahti poika. "Ei, ei", lausui Scrooge, "minä puhun totta. Mene ostamaan se ja käske heidän tuoda se tänne, että saan määrätä heille, mihin se viedään. Tule takaisin miehen kanssa, ja minä annan sinulle shilling'in.
Ajattelin kuinka tukkukauppias katsoo minua noitasilmillään, kuin menen vähine rahoineni hänen puheilleen. Minä luotin hänen silmiinsä, että ne taaskin näkevät oikein ja rakentelin, rakentelin lakkaamatta... Mutta rakennukset sortuivat romahtaen kuin näin hänet..." "Kenet!" "Puhun sinulle kaikki. Kuule, tämän talon isäntä on rikas."
Mutta suokaa anteeksi minä puhun kaikessa kunniassa ja ystävyydessä ettekö ole kuulleet sitä kuulutusta ettei kukaan, jolla ei ole kreivin arvo, saa pitää jahtikoiria Richard kuninkaan leirissä ilman kuninkaallisetta luvatta, jota luullakseni ei teille, sir Kenneth, ole annettu? Minä puhun hovitallimestarina".
"Minä puhun suoraan, mistään huolimatta, kaikkien kanssa", jatkoi Trudaine; "ja vaikka olette vieras, tahdon puhua suoraan teidänkin kanssanne.
"No, jos niin on, ei sinun pitäisi viivytellä kuorman tyhjentämistä noilla raskasmielisillä huokauksilla ja salaisilla viittauksillasi, jotka aina ovat tekemäisillään minut hulluksi. Tiedät, että vihaan senlaista! Minä aina puhun asiat suoraan ja kurjastelematta!" "Minä ajattelin vaan sinun univormuasi, ja onko räätäli lähettänyt kotiin siitä jääneet vertatilkut."
Anna laski kätensä polvistuneen miehen päälaelle ja katsoi häntä lempeästi silmiin. Sanoinhan, että minä en tiedä, mitä puhun tai mitä tahdon ... minä olen hullu, jolla on oikkuja kuin hietaa meren rannalla... Bruno-raukka, jonka täytyy ne kaikki tyydyttää... Oletko sinä minulle vihainen?
Kun sun sylihini suljen, Lida, kun sun huuliltasi rakkahilta lemmen balsamia nautin, silloin puhun itsekseni autuaana: »Eipä kukaan toinen jumalista tehnyt, omistanut moista maljaa! Muotoja ei noita tee Vulcanus hienoisimmallakaan vasarallaan!
Hän hiipi kaupunkiin ja silloisen papin luo, jolle hän valitti hätäänsä. »Minä puhun hänen kanssaan», oli pappi sanonut; mutta silloin mies aivan hätääntyi; hän pyysi ja rukoili pappia, ettei tämä ilmaisisi hänen siellä käyneen. »Mutta miksi ei?» tämä kysyi. »Hän lyöpi minua», vastasi mies suoraan, »ja sitten en minä saa panna puita pesään.» Mutta kuin pappi sitten kysyi häneltä, mitä hän tahtoi, tuli ilmi, ettei mies ollenkaan ollut ajatellut, että ylimalkaan jotain tehtäisiin hän oli vaan yhden ainoan kerran tahtonut keventää sydäntään, ja kuin hän nyt oli tehnyt sen, hiipi hän kotiin takaisin, tyytyväisenä, kuin oli päässyt hengissä vaaralliselta retkeltään.
Päivän Sana