United States or Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vimpari kantoi kaksi ryysymyttyä sisään ja selvitteli niistä tuvan lattialle kaksi pojan mollia, jotka jäivät melkein paitasillaan seisomaan lattialle, toisella joku röijyntapainen paidan päällä, toisella vähän housuja, joita kannatteli sarkanauha toisen olan yli.
Silloin Henrik, koetellakseen voimiansa, kohosi istuvilleen, pujotti jalkansa maahan ja nousi lattialle seisomaan. Jalat kannattivat. Paitasillaan hän astui varovasti ikkunan luo ja katsahti ulos. Ei mitään hätää. Huimasee vaan pikkusen. Hän pitelee toisella kädellään ikkunalaudasta ja toisella aukasee ikkunaruudun, ja haistelee suojaista kosteaa sumuilmaa, joka höyrynä tulee hämärästä ulkoa.
Kaiken lopuksi riisui Kenonen yltään Ihalaisen Antin verkavaatteet ja seisoi alushoususillaan ja paitasillaan keskellä tupaa. »Kehno! Enhän minä tästä talosta alasti minne pääse!» sähisi Kenonen. »Jää taloon vävyksi!» nauroivat rahtilaiset, joiden viisaudella ja riemulla ei ollut nyt rajoja.
Toisella puolella seisoo tytär avorinnoin ja puoleksi paljain käsivarsin katselee käsi otsalla. Keskimäisenä on pieni poika paitasillaan, pienin hän on ja alastomin, vaan pönäkin on hänen asentonsa: jalat hajallaan ja kädet selän takana. Vaan sinne he jäivät, katosivat näkymättömiin korkealla asemallaan ja jatkoivat kai leikintäänsä jyrkänteen äyräällä, surman suun edessä.
Puolet miehistä lähti nyt paitasillaan kylään täyttääkseen siellä luvatun toivioretken; mutta kun he olivat parhaillaan rukoilemassa, hyökkäsivät saaren kaikki asukkaat, kuvernööri etunenässä, äkkiä heidän kimppuunsa, toiset ratsain, toiset jalan, ja vangitsivat heidät kaikki.
Paitasillaan he oljentelivat pirtissä, josta alati kuului hirveä meteli ja loilotus, milloin taasen painimisen jytinä, milloin tappeluksenkin rähinä ja jyske. Silloinpa usein lennähti äkisti pirtin jykevä ovi auki ja kaappasi ulos mies miten jaksoi ja samoin hänen perässänsä toinen, vilkkaisten kaikin voimin.
Ja kun minun täytyy mennä joelle vettä noutamaan, en ymmärrä kuinka uskallan lapseni jättää ... se istuu paitasillaan maassa ja päästelee hiekkaa sormiensa välitse ... noin... Ja minä juoksen joelle sydän kurkussa ja kiirehdin hengästyneenä takaisin: siinä hän istuu, ennallaan. Minä tempaan hänet syliini ja hän pienillä hiekkaisilla käsillään nipistelee minun poskiani ja nauraa veitikka.
Tuolla se näkyi Luisulan mökki mäen nyppylällä, jotenkin samanmoisena kuin ennenkin, oli siihen kai muutamia puita asetettu lisää porstuaksi, oli kai kattoakin hieman korjattu, mutta muuten oli se sama. Lapsia paitasillaan juoksi ulos mökin ovesta; köyhiä lapsiraukkoja kai olivat, eihän rikkaat Luisulassa asu. Mutta oli kai heillä vanhemmat hoitajina siinä kyllä.
CASSIO. Ei vartijaa? Ei ketään? Murhaa! murhaa! GRATIANO. Tuhoa varmaan! Hirveä on huuto. CASSIO. Apua! LODOVICO. Kuule! RODRIGO. Oo, suas, kurja konna! LODOVICO. Parikin voihkausta! Yö on synkkä; Petosta ehkä! Vaarallist' on käydä Päin huutoa, jos apua ei saada. RODRIGO. Avuksi tulkaa, verihini kuolen! LODOVICO. Vait! Kuule! GRATIANO. Yksi tuossa paitasillaan, Kädessä kynttilä ja miekka, saapuu.
Tuokaas lihaa ja lämmitettyä olutta kalliin henkemme ja sielumme tähden. NAHKAPEITTURI. Miten ehdimme ja voimme, hyvät ystävät, ja saatuani ensin huoneesemme valoa. Teitä onnettomia! paitasillaan juuri. JUHANI. Ei ryysyä päässä eikä kenkärajaa töppösissä. Katsokaas noita Sipillan-jalkoja, katsokaas. NAHKAPEITTURI. Karvojahan tämä pöyhistää. Tules katsomaan, muija.