United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minulle olisi ollut helppo asia kääntää koko kansa, sillä halulla he ensin noudattivat kaikkea mitä minä määräsin, ja jokainen sana suustani oli heille jumalainen käsky. Mutta minä olin unhottanut jumalan ja itseni enkä ajatellut muuta kuin tyhjää ja turhamaista loistoa sekä valtani lisäämistä. Sota, veri, tuli ja murha leijui alati minun silmissäni.

Copperfield, tyttäreni Dora ja tyttäreni Doran uskottu ystävä!" Se oli epäilemättä Mr. Spenlow'in ääni, mutta minä en tietänyt sitä enkä huolinut, kenenkä se oli. Kaikki oli silmänräpäyksellä kadonnut. Kohtaloni oli ratkaistu. Minä olin vanki ja orja. Minä rakastin tulisesti Dora Spenlow'ia! Hän oli enemmän kuin ihminen minun silmissäni.

Siinä sarasti maailma, oma sisällinen maailmani ja minä sain arvoa omissakin silmissäni. Tuo toimelias, rauhallinen elämä sopi minulle täydelleen. Siitä hetkestä muuttui mieleni yhä sopusointuisammaksi ja onnellisemmaksi. Päivä oli usein vaivaloinen, mutta sitä suloisempi oli illan rauha ja hyödyllisesti vietetyn päivän muisto vaikutti lohduttavasti sieluuni.

Minusta näytti että istujat pöydän ympärillä liikahtivat ja nousivat; mutta samassa musteni silmissäni ja minä kaaduin tainnoksiin. Jälleen tointuessani parin kolmen minuutin perästä, näin herra Huntingdonin polvillaan vieressäni päätäni kannattamassa, ja pääsihteerimme pitävän lasillisen viiniä suuni edessä. Minä kokosin ajatukseni mitä kiireimmin ja nousin horjuen seisoalle.

niin kauan kuin tuon ijäisyyden ilon, Beatricesta mi suoraan loisti, mulle auvoksi heijastivat kasvot kauniit. Mun hurmas hymyllään hän kirkkahalla ja lausui: »Käänny, kuuntele, ei yksin mun silmissäni paratiisi oleKuin kasvoin ilmehestä joskus näkyy maan päällä tunne, jos se on niin suuri, se että sielun kokonansa valtaa,

Elä kourista, hyvä mies. Maailma mustenee silmissäni. En päässyt vielä siunattuun alkuunkaan. Minä vielä vähän kopeloin. SIHVONEN. Elä, elä kourista enää. Minä annan takaisin rahat ja kukkaron NEITSY JANNE. En huoli, pitäkää! Minulla on rahaa ja minä saan kukkaroita. SIHVONEN. Sormus on vain ilman aikojaan kaiken maailman Väisäs-Amaalialta. NEITSY JANNE. Mitä sinä sitten hihität?

MIKKO. Minä arvaan lopun. Elä kerro enää. ANNA LIISA. Painoin kädelläni suuta en tiedä kuinka kauvan. Olin puolipyörryksissä ja maailma musteni silmissäni, mutta yhä minä vaan pidin kättäni siinä. Silloin voi, hyvä Jumala MIKKO. Herkiä jo. Kiusaat itseäsi suotta. ANNA LIISA. Niin, silloin tunsin, kuinka tuo pieni ruumis nytkähti käteni alla, ja sitten se oli hiljaa.

Hänen kasvoissaan kuvasteli todella semmoinen avosydämisyys, semmoinen rehellisyys ja peittelemätön ylpeys pikku Em'lystä ja rakkaus tähän, että se minun silmissäni vastasi kauniinta ulkomuotoa. Minä ajattelin, kun he tulivat meitä kohden, että he sopivat hyvin toisillensa myöskin tässä suhteessa.

Minä tunsin joutuneeni valkeuden valtakunnasta pimeyden valtakuntaan. Ja ilman rakkautta olin heikko kestämään kuormaani. Rupesin epätoivossani juomaan viinaa, jota silloin keitettiin kodissa. Peittosin sitä viikosta viikkoon, että kuu kuutena silmissäni paistoi. Kun siitä välillä selvisin, niin tuntui tilani sitä hirmuisemmalta.

"Ja senkuin hän sanoi minulle, tuo teidän Wolodkan hyväkäs", jatkoi Harlow jälleen voimalla, "senkuin hän sanoi minulle, ett'ei minulla enää ole sijaa huoneessani ja siinä huoneessa on jok'ikinen hirsi omilla käsilläni pantu! senkuin hän sanoi minulle tuon, niin Jumala ties mitä minulle silloin tapahtui! Silmissäni pieneni kaikki tyyni ja sydämmeen pisti kuin puukolla!