United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !
HOMSANTUU. Noin kiehunee kielesi vielä kerran pirun pihtienkin välissä. TOPPO. Ei, Risto, lähdetään pois. Tuolle myrkkyhampaalle ei kannata suutansa pieksää. RISTO. Jahka minä koetan. Kerttu kultani, kanamarjani, punakukkani, sokeritokkani, tule paiskaamaan kättä ja sano: pois vihojen vimmaukset, puhas siunaus sijahan!
Puhas on pulmonen lumella, Puhtahampi puolellasi; Valkia merellä vaaksi, Valkiampi valloissasi; Soria merellä sorsa, Soriampi suojassasi; Kirkas tähti taivahalla, Kirkkahampi kihloissasi. Et oisi Savosta saanut, Et tuonut Turustakana, Tavannut Wiron takoa, Vetänyt Wenäeheltä, Niin soriita neitokaista, Mokomata morsianta; Silmät maksavat sinisen, Poski puhtahan punaisen, Varsi valkian paperin.
Siinä vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Kummun ukko kultarinta, Tapion talon isäntä, Metsolan metinen vaimo, metsän ehtoisa emäntä, mies puhas, Tapion poika, mies puhas, punakypärä, Tellervo, Tapion neiti, kanssa muu Tapion kansa! Tule nyt häihin härkösesi, pitkävillasi pitoihin! Nyt on kyllin kystä syöä, kyllin syöä, kyllin juoa, kyllin itsensä piteä, kyllin antoa kylälle."
Se oli korvalta korea, silmältä sitäi parempi. Loi silmänsä luotehelle, käänti päätä päivän alle: kaaren kaukoa näkevi, pilven longan loitompata. Eipä kaari ollutkana eikä pieni pilven lonka: oli pursi kulkemassa, venonen vaeltamassa selvällä meren selällä, ulapalla aukealla; mies puhas perässä purren, mies sorea soutimilla.
Rikat kantoi Riian tyttö Perille isänsä pellon, Josta kuului kurjan ääni, Herjan huuto huonehesen; Jossa Maaria makasi, Puhas piika piiletteli, Tinarinta riuotteli. IV. Lasten lauluja. Anto ja saanti. Etpä tieä, minkä löysin Löysin kultaisen munasen; Etpä tieä, minne peitin Riihen päälle rikkasihin, Saunan päälle päistärihin.
Hyvän sait, hyvän tapasit, hyvän Luojasi lupasi, hyvän antoi armollinen: puhas on pulmonen lumella, puhtahampi puolellasi; valkea merellä vaahti, valkeampi vallassasi; sorea merellä sorsa, soreampi suojassasi; kirkas tähti taivahalla, kirkkahampi kihloissasi.
Niin mäellä kolmannella Iski silmänsä itähän, Käänsi päätä päivän alle, Näki purren purjehtivan, Satalaian laiehtivan. Mies puhas perästä purtta, Toinen mies nenästä purtta, Sulho purren partahalta: "Tules tytti purteheni, Vyövaski venoseheni!" "Enk' on tule, enkä huoli, Eipä työntänyt emoni, Varustellut vanhempani Tätä lasta laivahasi, Tytärtä venosehesi!"
Mutta Pekka intti vastaan lujasti, että se ei ole eri asiaa "puhas kuin puhas!" ja vakuutti, ettei katu mitenkään voi olla puhdas eikä koskaan tulla puhtaaksi, jos siihen aina vaan lisätään hiekkaa. Sitte hän oikein toimessaan rupesi tätä asiaa perustamaan kysymysten ja vastausten kautta. Mistä se on tuo kura tullut?
Näki tuolta tuon tulevan, uuen purren purjehtivan, satalauan laiehtivan selän puolen Lemmenlahta; haaksi paistoi haljakalle, punaiselle pursipuoli; mies puhas perässä purren melan vaskisen varassa.
Nyyrikki Tapion poika, Mies puhas punakypärä! Veistä pilkut pitkin maita, Rastit vaaroihin rakenna, Jotta tunnen tyhmä käyä,