United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kirjoittelin tosin lauluja silloin tällöin kasvavana nulikkana ollessani enimmäkseen parodiioja ja ylioppilasmaisia toverilauluja, jotka laadultaan eivät olleet erittäin »ylösrakentavia». Mutta vasta kun lähestyin 30 vuotta ja pysyväinen tauti erotti minut muusta maailmasta, satuin kyhäämään kokoelman runoja kylliksi suuren julkaistavaksi.
Niinpä ilmestyikin v. 1842 Charpentier'n kustannuksella "Théâtre de Clara Gazul suivi de la Jacquerie et de la Famille Carvajal" sekä muutamia kuukausia myöhemmin "Colomba suivi de la Mosaïque". Kaikki jälkimäisen kokoelman kertomukset oli tekijä uudestaan "tarkastanut ja korjaillut" poistellen m.m. sieltä täältä joitakuita ehkä vähän turhanpäiväisesti rohkeita lauseparsia ja sanoja.
Ensin me kulimme läpi koko ruotsinmaalaisen kokoelman, joka tuntui hyvin ehyeltä, siinä kun oli edustettuna Ruotsin suuruuden ajan ja Kustaa III kauden etevimmät muotokuvamaalarit kuten esim.
V. 1830 lähetti David hänelle kokoelman basreliefejä ja medaljonkikuvia, m.m. myöskin Mériméestä, ja oli Faustin runoilija suvainnut erityisellä huomiolla tarkastaa juuri nuoren Mériméen piirteitä, joissa hän oli ollut keksivinään "jotakin humoristista".
Lönnrot on 1848 julaissut kokoelman Paavo Korhosen runoja. RUNO SUOMEN KIELEST
Jos käy kveckarinaisten kokouksissa, huomaa jälestäpäin mieleen muistuvan monta kaunista kuvaa kasvoista, monta miellyttävää naista, eikä noita kasottain käytettyjä monivärisiä vaatteita, tekokukkia ja muita kiiltokaluja, jotka tekevät naisista kirjavan kokoelman ja vetävät huomiomme pois kasvoista, joita ne ovat kaunistamassa.
Enkä luule sitä pelkäksi sattumaksi, että juuri tuo tällaista katsantokantaa parhaiten todistava runo »En fattig munk från Skara» on tekijän ensimmäisen kokoelman viime runoksi joutunut. Se on mielestäni pidettävä jonkunlaisena kuvauksena Frödingin omasta sielunkehityksestä.
Kun hän näyttää vetävän hempeätunteisen viivan, hän Heinen tavoin heti jälkeen kirjailee ne ivallaan: Luontoa samoinkuin ihmiselämääkin hän mielellään katselee vähän pahanilkisen huumorin valossa. Kokoelman paras runo on minusta kuitenkin seuraava. F. E. SILLANP
Kokoelman täydennykseksi saimme Suomen Muinaismuisto-Yhdistykseltä luvan julkaista H. A. Reinholmin kokoelmissa säilytettävät Europaeuksen kirjeet, ja t:ri Gunnar Castrén antoi käytettäväksemme ne kirjeet, jotka Europaeus ou M. A. Castrénille kirjoittanut. Näistä arvokkaista lisistä pyydämme saada lausua vilpittömät kiitoksemme Suomen Muinaismuisto-Yhdistykselle ja t:ri Castrénille.
On vielä huomattava, että sukutilan nykyinen omistaja, kamarijunkkari Hjalmar Linder on yhä lisännyt talon vanhanaikaista kalustoa hankkimalla sen lisäksi kokoelman todellisia taideaarteita, arvokkaita tauluja, pronssi- ja marmorikapineita sekä kallisarvoisia vanhoja huonekaluja, seinämattoja ja muuta sellaista, kaikki sopien tyylinsä puolesta hyvin yhteen entisten tavarain ja itse paikan kanssa; siten on hän yhä ylentänyt tämän kokonaisuuden hienoutta, ylevyyttä ja kuosin kauneutta.