United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Oli kuin hän nyt vasta olisikin tullut tuntemaan, minkälaista elämä täällä oikeastaan oli. Jouluaikoina, kun Oskar ja Astrid olivat kotona, oli kaikki aivan toisenlaista ja kesäisin, jolloin kaiket päivät oltiin ulkosalla, ei ollut paljo tietoa koti-elämästä. Mutta nyt oli toisin. Nyt sitä oikein näki miten raskaan iloton tämä hiljaisuus oli.

Itseäni voin ainakin elättää ja Oskar voi antaa äidille ja isä Kai et aiokaan huolia Heinosesta?! Se vielä puuttuisi. Laitinen älä huuda kyllä hän vielä suostuu. Se on ainoa keino. Läksinryyppy Heinonen. Kyllä minä saatan tytön luoksesi, jos en muuten niin tukasta vedän. Fiina ei pane pahaksi Sigridin itsepäisyyttä. Hän on niin lapsellinen. Noh! En pane.

Tämä matkasuunnelma kun sitte oli valmistettu ja kypsynyt, esitteli Nordenskiöld sen Tammikuun 26 p. 1877, Ruotsin kuninkaalle Tukholman linnassa, jossa silloin oli läsnä paitsi kuninkaallinen perhe, meriministeri, rikas tieteiden suojelia, Göteborgin kauppamies Oskar Dickson ja likisimmät edellisillä jäämeriretkillä seuraajansa.

Heihin liittyivät myöhemmin maisterit Fredrik Poltin ja Eero Salmelainen, dosentti Herman Kellgren, tohtori Oskar Blomstedt, tuomari K. F. Forsström sekä maanmittari Pietari Hannikainen, kaikki tunnettuja isänmaan ystäviä ja suomalaisen kirjallisuuden harrastajia.

Eikö hänen pitäisi päästä näinä päivinä sairaalasta. Aivan niin. Kuka tietää, vaikka hän tänä päivänä jo pääsisi kotiin. Sitten häntä ei mikään täällä kotona hermostuta, kun isäkään ei vankeudesta päästyään juo, eikä Oskar ole häijy. Hän on niin muuttunut. Jos olisi aina ollut samallainen, mutt'ei puhuta menneistä ajoista. Olisin kai tullut liika ylpeäksi, jos kaikki elämässäni olisi ollut hyvin.

On Henna saanut olla surutta sairaalassa, että ehkä nyt on sen verran terve, että voi ainakin auttaa minua täällä kotona, ja Oskar on saanut lääkkeitä ja lapset vaatteita ja isäkin on lakannut juomasta, kun elämä on ruvennut näyttämään iloisemmalta ja helpommalta. Saimme sinun avullasi hänelle uuden hevosen ja uudet rattaat.

Siellä oli niin kaunis joulukuusi. Minä sain niin paljon makeisia kuin vaan jaksoin syödä. Sinä olet niin raukea Oskar. Tahdotko toisen kupin teetä. Minusta on niin ihanaa nähdä tuo tuli pesässä. Se on niin rauhoittava kuin jouluaamuna kirkossa kynttiläin valo. Menkää nyt lapset nukkumaan. Voi jos saisi puhtaan paidan. Sitten saat, kun äiti joutaa pesemään. Tämä on niin likainen.

Vihdoin kuitenkin juna lähti. Matkustavia oli paljo. Toinen toisiinsa sullottuina oli istuttava. Oskar ja Eero saivat kahden istuvan penkin oven ja seinän väliltä. Siinä viettivät koko yön. Aamupuolella, kun muutamia matkustavia lähti junasta, tuli eräältä syrjäasemalta vaunuun pari nuorta miestä, jotka asettuivat penkille vastapäätä veljeksiä.

Kun kuningas Oskar II:n piti lähteä Trondjemiin 1873 siellä kruunattavaksi, valitsi hän pohjoisen tien Tromsön kautta, jolloin hän tulisi eräässä kohden kulkemaan Suomenkin rajan yli. Kreivi Aminoff määrättiin sinne saattamaan hänelle keisari Aleksanteri II:n tervehdyksen. Mutta kreivi saapuikin liian myöhään, kuningas oli jo muutamia tunteja sitten sivuuttanut paikan ja oli jo matkalla Tromsöhön.

Eikö kelpaa katsella, huolimatta matkan pölystä, pisti Oskar jatkoksi. Tohtorinna toimitti tavaroita sisään kannettaviksi ja joudutteli sitte joukkoaan siistiytymään. Tyttäret vei hän omalle puolelleen, Oskar ja Eero kapusivat ullakolle, tavalliseen kesä-asuntoonsa.