United States or Madagascar ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta ne vaivat, joita Castrén oli saanut kestää Pohjois-Venäjän ja Siperian tundrilla, olivat murtaneet hänen terveytensä; hän vaipui ennen-aikaiseen hautaan keväällä 1852. Tältä ajalta mainittavia kielentutkijoita ovat vielä *Eerik Kustaa Eurén*, tunnettu Suomen kieliopistaan ja suomalais-ruotsalaisesta sanakirjastaan, ja etevä tutkija vertailevan kielitieteen alalla *Herman Kellgren*.

Muutamat nuoret tieteen harrastajat Turussa, joista Porthan oli etevin ja joiden joukkoon myös kuului ruotsalainen runoilija Kellgren, perustivat vuonna 1770 kirjallisen yhdistyksen, Aurora-seuran; sen rientojen hedelmänä oli Suomenmaan ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifna af ett sällskap i Åbo, joka alkoi ilmestyä 1771.

Mut mit' on sanasointu, kirkas kieli ja pelkät väikkeet sini-ilmojen? Myös muuhun kiintyy runoniekan mieli: jos kauneuteen, niin myöskin järkehen! Kun Kellgren iski, johtain nerollansa lain, totuuden ja älyn taistelut, kuink' ivailut ja vakaat sanat kanssa soi kautta maan, ja kaikki innoissansa ilmehti, kuink' ei ennen tuota havainnut.

Paitsi sitä on Eurén ollut ahkera suomentaja ja rahvaankirjojen toimittaja. Abraham Herman August Kellgren syntyi 1822 Kuopiossa, antautui jo nuoruudessaan vertaileviin kielentutkimuksiin, jota varten kahdesti oleskeli ulkomailla, ollen mainion Bopp'in oppilaana Berlin'issä, ja tuli Itämaiden kielten professoriksi Helsingin yliopistoon, mutta joutui aikaisen kuoleman saaliiksi 1856.

Kellgren oli lavealta tutkinut sekä indo-germanilaisia että altailaisia kieliä, oli sen ohessa hyvin perehtynyt Suomen kieleen ja otti hartaasti osaa kansallisiin rientoihin. Sekä Suomen että Ruotsin kielellä julkaisi hän kalentereissa ja sanomalehdissä monta kansallisiin asioihin koskevaa kirjoitusta.

Melkein vuosittain on kuolema laittanut surun ja kaipauksen sanomia ympäri maatamme, muistuttaen sananlaskua: *tulee mies meren takainen, ei tule turpehen alainen*. Nimet *R. Tengström*, *J. J. Nervander*, *F. Collan*, *M. A. Castrén*, *G. A. Wallin*, *A. J. Sjögren*, *H. Kellgren*, *J. J. Tengström* j. m. eivät katoa Suomalaisten muistosta. 5:ksi Suomen kirjallishistorian aikakaudet.

Vaikka hän olikin nuori, ei Turussa eikä koko Suomessa siihen aikaan ollut kuin yksi mies, nimittäin Kellgren ja hän oli vielä tuskin muuta kuin raaka-ainetta jossa tuleva kustavilainen aikakausi olisi jo kuvastunut niin selvään kuin Clewbergissä. Clewberg oli samalla kertaa luonnontutkija, filosofi ja kirjallisuushistorioitsija.

Ja ylioppilaiden taajassa parvessa, joka seisoen tunkeili salin perällä, nähtiin kolmet valkoveriset, älykkäät kasvot, ivallisesti hymyilevä Juhana Henrik Kellgren, hento ja kaino Jaakko Tengström ja hänen ikäisensä, hienosti sivistynyt kaunis nuorukainen Aabraham Niklas Clewberg.

Heihin liittyivät myöhemmin maisterit Fredrik Poltin ja Eero Salmelainen, dosentti Herman Kellgren, tohtori Oskar Blomstedt, tuomari K. F. Forsström sekä maanmittari Pietari Hannikainen, kaikki tunnettuja isänmaan ystäviä ja suomalaisen kirjallisuuden harrastajia.

Vaikka myöhemmin esityksessämme eri luvussa on tarkotuksenamme tarkastaa Juteinin filosofisia mielipiteitä, jolloin luonnollisesti samalla tulee erikoisesti puheeksi hänen filosofinen tyylinsä, niin sopinee tässä, kun hänen kirjailijaesikuvistansa kerran puhe on, ohimennen mainita, että hänellä filosofisissa kirjotelmissaan lähinnä tyylillisenä esikuvana luultavasti on ollut Kellgren, kuten Aarne Anttila huomauttaa kirjotuksessaan »Juteini filosofina». Salaman tavoin iskevä esitystapahan muuten oli valistusajan kirjallisuudessa yleinen.