United States or Western Sahara ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuka on rohjennut tämän tehdä? huudahti tämän nähtyään Lauri Perttilä vihan vimmassa. Sen olen minä tehnyt, vastasi pieni, satavuotias ukko, astua nilkuttaen aitasta ulos niin harmaana pölystä, että häntä olisi voinut luulla makasiinirotaksi tai ainakin makasiinin aarteita vartioivaksi haltiaksi. Niin, sen olen minä tehnyt, toisti hän, kreivin tilanhoitaja on kertonut minulle, miten asiat ovat.

Pitäkäämme siis asunnoissamme ilma puhtaana. Asuinhuoneiden lattian, seinien ja katon liassa ja pölyssä asuu miljoonittain kaikellaisia taudin siemeniä. Lattialle sylkeminen on yhtä siivoton kuin tuhoa tuottava tapa, sillä se on omansa edistämään keuhkotaudin levenemistä. Pitäkäämme siis asuntomme puhtaana liasta ja pölystä.

Kiipesi samassa tikapuille ja näytti pulloa Nallelle, joka seisoi jälleen nokka valkeana tiilen ja saven pölystä työnsä tunnustusta odottaen. Nalle! Tule pois sieltä! sanoi Kujeelan Matti pulloaan osoittaen. Näetkö, mitä tässä on? Nalle näki ja irvisti hyväntahtoisesti. Matti paukautti auki pullonkorkin ja tarjosi ryypyn Nallelle, joka heti lähti ystävällisesti alas tulemaan.

Kun semmoiseen illalla tullaan, viedään pyörät talliin, puhdistautaan pölystä, muutetaan kuivaa päälle, istutaan sitten runsaan ruokapöydän ääreen, maistellaan sitä ainaista viiniä, jutellaan isännän ja kaikkien muiden vieraiden kanssa myöhään yöhön, eikä muisteta tämän maailman murheita enemmän kuin entisajan maantieritari, joka oli lähtenyt liikkeelle, seikkailuretkille, tietämättä minne meni, kunhan vain meni niin pitkälle kuin tietä riitti.

Kokonainen asevarasto Sevillan mantilla-pukuisten kaunotarten suostuttamista ja kilpailijain tuhoamista varten! Olin saanut gitarrin puhdistetuksi vuosikymmenien pölystä sekä jotakuinkin vireeseen, ja nyt herätin Signen soitolla, laulaen hänen ikkunansa alla. Kuten eilisaamuna, palttinauutimet hulmahtivat, ja Signe kurkisti esiin ihastuttavan suloisena. Pitkä lentosuudelma minulle!

Tuolla edempänä sitten, toisella puolen järven, Iinmäen korkeat kukkulat, jonne päivä paistoi ja josta näkyi taloja ja kellertäviä peltoja. Pihamaan ja puutarhan yli oli maantielle päin peltoja aina kirkolle saakka. Maantietä ei näkynyt korkean ruispellon takaa, mutta maantien kohdan arvasi aidan seipäistä ja nousevasta pölystä ja ajavain päistä.

Ne eivät porsliinin ja kristallin tavalla ole palvelijain pahoinpitelemisen alaisina, ne eivät kulu, eivätkä vahingoitu pölystä, eikä niitä koikaan syö. Se on pysyväistä kauneutta, ja kun äiti on sairas ja suljettu huoneeseensa, ei häntä vaivaa pelko, että sillä aikaa kaikki särjetään ja hävitetään. Tämänkaltainen kauneus on kaikessa halpuudessaan kasvatuksen ja sivistyksen välikappaleena.

Tämän oli hän kaivanut käsiinsä siellä olevasta vanhasta kirja-kokoelmasta. Kirja oli vanha ja sen kannet haljenneet. Niiden välistä oli hän löytänyt kellastuneen paperin ja sanoi sen äsken huomanneensa kansia pölystä pyyhkiessään. "Tästä saamme nyt vihdoin tietoja Siirnitsasta", sanoi hän, "kun vaan lukea osaisimme; sillä tämä on kirjoitettu vanhan tavan mukaan saksalaisilla kirjaimilla."

Entiseltä ilma jo oli raskas pölystä, hiestä ja kuumuudesta; naisten viuhkat liikkuivat, lamput paloivat himmeästi. Vanhempain naisten silmät alkoivat käydä kankeiksi ja kieli väsyi, yksi ja toinen haukoitteli salavihkaa nenäliinaansa. Mutta nuorista oli uupumus kaukana.

Vihdoin arveli vanha Juvonen: Lampaatkohan nuo juoksevat ... kun se kuulostaa vähän lampaan kellon ääneltä! No eihän se nyt paha henki toki lampaita ryllää ... viattomia eläviä, oikasi siihen Ahokkaan vanha Lotta. Pilvi yhä läheni ja melu koveni, mutta mitään ei voinut erottaa sakeasta pölystä. Lotta jo arveli: Jokohan tuo on nyt se itse se vanha vihollinen tulossa... Hän mietti. Väki oudosteli.