United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heidän luokseen kiiruhdin, mutta voi, he puhuivat Englannin kieltä, oli joukossa tosin muutamia saksalaisiakin, mutta empä minä Herman Paulinkaan avulla kauas olisi päässyt, jos sen säännöt olisivatkin muistossani olleet. Jo heräsi minussa halu ruveta kieliä oppimaan, jo yritin pakinoihin ruveta ryssäläisen vaatekauppiaan kanssa, mutta pian huomasin, ett'ei kieliopit puhumaan opeta.»
Minä en ole tuhlaaja; minä tiedän rahan arvon. Teidän kolme korttia minulta ei mene hukkaan. No!... Hän seisattui ja odotti vavisten vastausta. Kreivitär oli vaiti; Herman kävi polvilleen.
Herman, vaikka oli vasta kahdentoista vanha, sai jo liikkua jotenkin vapaasti. Oli usein tuntimäärät kotoa poissa, ja jos mamma sitten kysyikin: »missä sinä olit?» sai hän useimmiten vastaukseksi vaan lyhyen: »olinpahan». Niin, mikseivät he voisi tehdä samalla lailla? He, jotka olivat viisi vuotta Hermania vanhempia, melkein täysi-ikäisiä jo.
Minä olen kokonaan sinun, nyt ja aina." Pesijät lähestyivät. Herman katosi, kasvot ilosta loistavina. Magdalena sitä vastaan, koettaen peittää häiriötänsä, huusi tovereillensa: "Hätää nyt, laiskurit! olemme ilmankin jo myöhästyneet. Pian työhön!" Ja kurikoita heilutettiin tulisella kiireellä. Kettu ja susi.
Kun äitini minua ei enää tarvitse, lähdenkin sinne, ettet joudu vallan perättömiä puhumaan. Anna, Herman rakas, anteeksi minulle, että vastoin mieltäsi teen, ja minä lupaan, vaikka mitä kärsisin, ettei kukaan saa tietoa siitä, että olen Naantalissa. Mutta Herman!
Ihme ja kumma, milloinkahan sinä tasaannut! Mutta Herman kyllä tiesi, ettei Elli sitä tasaantumista ollenkaan toivonut. Tämä se juuri oli hänen onneaan, sen näki jo silmienkin säihkeestä ja kasvojen hohteesta. Ja suu oli hymyssä, vaikka hän koetti nuhdella ja oli olevinaan niin verrattoman rauhallinen. Sitten Herman meni takaisin konttuoriinsa.
"Sallikaa minun huomauttaa", sanoi Tshekalinski muuttumattomalla hymyllään, että pelinne on liian ankara: ei kukaan ole vielä pannut enemmän kuin kaksisataa seitsemänkymmentä viisi. Mitä? vastasi Herman: tapatteko korttini vai ette? Tshekalinski kumarsi saman rauhallisen suostumisen nä'öllä.
Ihmeellinen ja täysin kansainvälinen tuo Herman Grimmin kuulijakunta muuten olikin. Siellä oli nuoria miehiä sekä kaukaisesta idästä että lännestä.
Joll'ei tietäisi, että se on mahdotonta, voisi olla taipuisa arvelemaan, että Herman Bang olisi ottanut aiheensa erinomaiseen romaniinsa »Haablöse slægter» tämän suurellisen suvun näistä kolmesta viimeisestä sukupolvesta.
Jumala hän tulee tänne. Kuka? Viskaali. Ei se ole kuin kauppias. Herman aukaisi ovea. Tulkaa kaikki tänne! Elli otti pöydän laidasta kiinni ja veti itsensä seisoalleen. Joutuun, joutuun, kiirehti Herman. Hän oli jo menossa. Elli seurasi. Hervottomana, mutta pystyssä kuitenkin. Kyökkipiika pyyhki käsiään, korjasi esiliinaansa ja meni yhtä rintaa toisen palvelijan kanssa sisään aina saliin asti.