United States or Namibia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siitä päivästä asti en ole voinut nähdä luontokappaleita rääkättävän. Käki. Tällä linnulla, joka on niin yleiseen tunnettu ja jota keväällä kesän ennustajana niin hartaasti odotellaan, on hyvin omituiset elintavat. Käki oleskelee melkein koko Europassa sekä Aasiassa ja pohjois-Afrikassa.
Sano, miks' ei luonnon lait Vanhene ja hajoo, Korkeuden kappaleet Syvyytehen vajoo? Ihminen, sä vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Mistä tuuli matkustaa, Mihin pilvi kulkee? Kuka taivaan akkunat Aukaisee ja sulkee? Montako on lehteä Puissa, pensastoissa? Monellako linnulla Pesänsä on noissa? Ihminen, sä vaikenet, Luoja tietää, sinä et. Montakohan pisaraa Meressä on vettä?
Lintu on luotu lentämähän, huolellinen laulamahan. Sanoo yhtä luonnollisen, kuin linnulla lennon, olevan laulannon huolellisella. Ja kenpä tuota ei toisinaan olisi itsessänsäkin havainnut, ei tyhjiä tämänkään sanalaskun kuvailevan. Lupa koiran luuta purra, hirven hankea hypätä.
Kaikkein suurin harmi oli kuitenkin äidilläni enostansa, kun hän odotteli enoansa kohdakkoin Kemistä tulevaksi eikä ollut kotoa enempää kuin taivaan linnulla, mihin vieraan sisään käskeä, ja vallan tukalassa tilassa olisimme olleetkin, jos ei olisi meillä olut niin kelpo naapuri kuin Vierimän ukko.
*Kuningatar*. Vaiti, nyt hän taas alkaa. Kukkaset kummulla päivällä aukee, Yks vähä kukkanen nääntyy ja raukee Voi minun lintuni, Voi lintukultani, Lintu sininen, Sua oottelen! Joudu jo lintuni pois kotipuoleen, Florinna tornissa kuihtuvi huoleen. Voi minun lintuni, Voi lintukultani, Lintu sininen, Sua oottelen! Jospa ymmärtäisin, mitä hän tarkoittaa tuolla alituisella sinisellä linnulla.
»Oi, Sampsa Pellervoinen! kunpa olisi sinulla siivet niinkuin on linnulla, niin lentäisitpä korkeuteen taivaan kaarelle noita ihania impiä puhuttelemaan.» »Siivet niin tottakin.» Nyt selveni Pellervoiselle keino oivallinen. Hän otti siivet kontistaan, kiinnitti ne olkapäihinsä ja kohosi ylös ilmaan. Kuta korkeammalle hän nousi, sitä keveämmäksi kävi lentäminen.
»Ihan panee kunnat köyhälle väelle, ellei ensi kesänäkään pääse ansaitsemaan enempää kuin kahdeksankymmentä penniä», puhui Tiina Katri. »Monellakin viis' kuus' lasta, siihen hyyryt ja talven aikaan tehdyt velat, jotka pitäisi maksaa. Entä kun sitten on joutunut niin tyhjäksi jo vaatteen ja kaiken puolesta, ettei ole monellakaan enempää kuin taivaan linnulla.
Onnettomaksi olen minä luotu, Ei ole minulle ilopäivää suotu. Turvaa ei ole siellä eikä täällä, Enempi kun linnulla lentonsa päällä. Maailma minua nyt paljoki vaivaa, Ja minun eteheni kuoppaa kaivaa. Ystäväni myös on ynsiäksi tullut, Kun hän on maailman juttuja kuullut. Kuulepas, kultani, vielä sana yksi: Kuinka tulin minä näin hyljätyksi? Kuka sinut eksytti rakkauen tiellä?
"Kun minä kuulin teidän ja tuon herran puhuvan niin paljon asioita, joita en milloinkaan ennen ole ajatellut, niin tunsin jotain mielessäni te nauratte, kun kerron sitä teille jotain, joka muistutti lintua." "Muistutti lintua hyvä! linnulla on siivet." "Aivan niin." "Ja teistä oli niinkuin siivet, joista ette ennen tiennyt mitään, olisi lyöneet häkin seiniä vasten.
»Ei neuvo syrjään sysää», sanoin minä ja lisäsin: »Tottahan minä, köyhä poikariepu parastani koetan, eikä ole laiskuudesta ristiä.» Isäntä käski minun istua syömään ja sanoi, että »Ei tässä ole hyvin erilaiset nämät syömisetkään, vaan sitähän se lintu linnulle, jota linnulla itsellään.» Minä istuin pöytään ja sanoin: »Kyllä se välttää vieraalle ajakseen, joka talon väelle aina.