United States or British Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Onpahan vain naarmu kuonon poikki; mutta se on kyllä syvä. Olipa tämä iso saukko! Kyllä se osasi purra, mutta nyt se on meidän. Nyljetään kumpikin saukkomme. Nahat kuljetamme helposti mukanamme."

Tätä välikohtausta käytti Sándor orpanamme hyväksensä ja antoi huomaamatta taskuunsa luikahtaa kappaleen leipää, josta hän pöydässä ei ollut uskaltanut purra ainoatakaan palasta.

"Minä sinua varmaankin väsytän, hyvä Teodora; mutta eihän minulla ole ketään muutakaan, jolta voisin kysellä, ja tiedäthän, että minä olen tuommoinen pieni, ymmärtämätön tytönriepu, ett'en itsestäni tiedä mitään." "Sua, viatonta pikku olentoa", sanoo rouva Terning ja hymyilee, kuin aikoisi purra häntä. On synkkä syysilta.

Karjalan kannas on vartiopaikka, Karjalan kannas on kaunein paikka seisoa, kaatua, suuttua, surra, vaan ei vierahan kakkua purra, ei olla pajarin poikien orja, vaan olla vapaa, suora ja sorja, uskoa oikeuden voittavan voimaan, toivoa tuomion torvia soimaan, Karjalan kannas on teidän, Karjalan kannas on meidän!

Hiljaa se härkä kyntää, vaan hyvän se jälen tekee. Ja niin menin miessä huoletonna kotiin. Siellä älä pääsi rahvaasta. Nyt siellä vasta ilma nousi. Olivat purra pistää syödä ihan siltään. Saivat uutta juurta huomeneksi, pääsivät niinkuin uutta jälkeä laklattelemaan.

Paul ei enää tunne veljeään entisekseen. Niin, toimitti Vera, se oli siihen aikaan, kun Bernhard oli pahankurinen; niin ilkeä, niin ilkeä hän oli, että olisin voinut häntä purra, mutta nyt häntä suutelen joka päivä. Arvaas, mitä hän tekee tuolla niemellä! Hän rakentaa Flintalle paljon paremman tuvan kuin muorin vanha tupa oli. Emmekö voi soutaa tuonne järven yli? Voimmepa tietenkin.

KULLERVO. Käy tuonne luoksi akkunan, Tiimanen, ja viritä tervas-soittos, että valoa pirtissä on, koska tappelemme. Tee niinkuin sanoin, ja tahtoisiko joku akkunasta ulospyrkiä, niin anna miekkas purra. Nyt keihäs, kaari ja viini pois ja käteemme miekka, niin pirtissä vapaammin taistelemme. K

Sinä olit kuin pikkunen hiirenpoika, jaa, jaa hiirenpoika, sinä olit kuin pikkunen hiirenpoika ja mahduit maissinjyvään. Mut sanohan, kuinka niin pieni hiiri, ai, ai, niin pieni hiiri, mut sanohan, kuinka niin pieni hiiri voi purra niin syvään, syvään? Minä kuljen kuin kahta polkua, minä palvelen herraa kahta, kuin koskelo vierin virtoja, kuin sotka ma soudan lahta.

Näytti kuin olisi se vihattu kappale loikastunut ulommas, jolle äsken näytti niin kovasti äkää olevan, että oli purra ja pistää. Kun hän laskeusi pois, niin me kävelemään ulos ja menimme kotiin. Kotona isä torui minua ja sanoi, että »ei oteta Tapania kirkkoon enään, kun ei malta olla yhdessä kohti». Vaan minä ajattelin, että ottakaapa jos tahansa, ikäväpä tuolla on ollakin.

Jos tyynenä kesäisenä yönä käyskelette maantien viertä ja kuuntelette käen kukuntaa tai lahorastaan laulua... jos korvaanne sattuu sähisevä ääni... jos sieltä karkaa esiin, sieramet suurina, suu auki, silmät kuin vihasta veripunaisina joku outo olento... vapiskaa häntä, varokaa itseänne, hypätkää ravin taa, se on hän... hän voi purra teitä ohi mennessänne... hänen raivonsa voi tarttua teihinkin!