United States or Mozambique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän alkaa puhella itsestään, sanoo, mistä hän pitää ja mistä hän ei pidä, mikä hänestä on hauskaa ja mikä ei. Kohta innostuu hän puhumaan enemmän itsestään, sanoo olevansa semmoinen ja semmoinen, ja palkkioksi annan minäkin palasen itsestäni. Ja minä näen, että hänen ilonsa on vilpitön, kun sanon hänelle: 'Niin juuri, niin olen minäkin sitä ajatellut.
Jumala! pelasta minua itsestäni! Minun käteni ei saa koskea sinuun, joka äsken pelastit minun kuolemasta!" Konrad'in ääni muuttui nyt kovaksi nikotukseksi, ja koko hänen ruumiinsa vapisi, ikäänkuin tuulen tuudittelema haavan lehti. Leo ei pitänyt ollenkaan vaaria Konrad'ista, eipä hän edes ollut kuullut niitä sanoja, joita tämä tapaturmaa oli lausunut.
Enemmän mä mielestäni itsestäni tykkään, Poies, poies vierestäni kehnot pojat lykkään. Synniksi sitä sanotaan ja syntipä se lienee, Nuoren tytön ruvetella kehnon pojan viereen. Pian on se tyttö raukka tullut kunnialta, Joka kerran heittäytyi noien poikien valtaan. Pojilla ja susilla on yhtäläinen mieli, Susi ei virka mitänä, pojill' on liukas kieli.
Jos ne taas ovat tosia, niin en käsitä minkätähden ne eivät voisi olla alkuisin minusta itsestäni, koska ne kuitenkin ilmaisevat minulle niin vähän olevaisuutta, etten voi sitä edes olemattomuudesta erottaa. Mutta palatkaamme niihin sisälteihin aineellisten kappalten mielteissä, jotka tajunnalleni ovat selviä ja täsmällisiä.
Tässä ei ole muuta kuin yksi asia ajateltavana, sanoi hän hiljaisesti. Mene sinä Jumalan nimeen, minä kyllä pidän huolta itsestäni ja lapsikakarasta. En minä nyt kuitenkaan semmoisella mustalaisen tavalla pötki sinusta tieheni. Kas tässä aluksi. Hän pani pöydälle kaikki mitä oli ansainnut matkallansa.
Te varmaankin ajattelette, että se on kovin lapsellista ja naurettavaa. Miksi niin ... ei suinkaan ... päinvastoin ... kertokaa nyt vieläkin jotain... Eihän nyt ... olen teille jo muutenkin puhunut liian paljon itsestäni ... ei se ole ollenkaan hauskaa ... ehkä teitä jo väsyttää. Väsyttääkös teitä, kun minä kerron itsestäni?
Minä olen ajatellut, että kenties aikakirjan kirjoittaminen on tehnyt hänetkin viisaammaksi; ja sentähden minä aion koettaa kirjoittaa semmoista. Mutta kun en tällä haavaa itsestäni muista puhua mitään, kopioitsen minä aluksi erään kertomuksen, jonka Konrad muutamia päiviä sitten lainasi minulle luettavaksi.
"Sinä olet kuitenkin ollut aivan toisellainen nyt viime aikoina", jatkoi Liv, "ja minä tiedän itsestäni että se aina vaikuttaa hyvää kun saa puhua jollekin. Mun isäni on hyvin viisas mies, vaikka hän on niin hiljainen". "Hys, älä puhu niin kovasti, hän voisi sitä kuulla", sanoi Aslak säikähtyneenä ja katsoi ympärillensä.
Niinkuin ei hänellä jo ilmankin olisi aivan liian suuret ajatukset itsestään! Se ei ole totta, sanoi Irene. Eihän minulla ole mitään ajatuksia. Eikö? kysyi Johannes huvitettuna. Ei pieniä eikä suuria? Ei muista eikä itsestäni. Irene lausui sen niin rakastettavalla, vilpittömällä avomielisyydellä, että Signen ja Johanneksen täytyi väkisinkin jälleen nauruun purskahtaa.
Ainoastaan sellainen Jumala voi tulla hänelle tajuttavaksi, joka piilee hänen omassa sielussaan. Tämä on ensimäinen totuus: Jumala on etsittävä minusta itsestäni. Ja silloin kun tämä selviää totuudenetsijälle, kun ihmiselle ensin tulee tämä uusi ymmärrys, että hänestä itsestään on Jumala löydettävä, silloin hän kysyy itseltään: kuinka minä sen Jumalan voin löytää?