United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitäs virkkaa, polttiainen? *Liila*. Minä sanon, että kuuluttajamestari on narri. *Holofernes*. Niinkö sanot, ampiaispesä? Kyllä minä opetan... *Roosa*. Tule, Liila, olen varma, että kuningattarella on jotakuta pahaa mielessä Florinnaa kohtaan. Kertokaamme se hänelle. *Holofernes*. Malta, raapiva kissanpoika! Kunniaksi prinssillen Pannaan vahti ovellen.
HANNA. Aa aa sinä puristat minut kuoliaaksi! Herkiä jo, hyvä lapsi, muuten menee henki. ELISABETH. Tule nyt tänne, että minäkin saan nähdä, tänne sohvaan istumaan. HANNA. Ette usko, kuinka hauskaa on päästä kotiin! En minä malta, mamma, istua, en, en! MAIJU. Mutta minä kun en vieläkään tahdo saada päähäni, että Hanna on tuossa! Että, hän tosiaankin on tuossa! Olen kuin pyörryksissä.
Tämä ryövää minulta järjen! Malta mieles, Canzio, Canzio! MARIAMNE. Makaa rauhassa ja muista mitä lupasimme. RACHEL. Canzio! O, o, mun kultanen toivoni täällä! CANZIO. Etten tahdo sun onnettomuuttas. MARIAMNE. Ja siitä mahdan olla sinulle kiitollinen. CANZIO. Minä tiesin tämän myrskyn. RACHEL. Mun ainoa, kultanen toivoni täällä! Voi, tuhannen kertaa voi!
Seitsemäntoista vanhana minä sen jo sain. No, ja missä hän nyt on? Siellä Kuopiossa, isäpuolensa luona. Mitä hullua! Onko sinulla mies? On tok'. Ja hyvä mies onkin. Ei tämmöinen räähkä kuin minä. Papinkirjassakaan sillä ei pidä oleman, ei ainoatakaan pilkkua. Ja luonnoltaan niin mainio, ettei mihin panna. Tein niin tai näin, ei pahaa sanaa milloinkaan. Vaan etpäs pysy luona kumminkaan. En malta.
Iloisimpien rinnalla heilui siellä Aliinakin, vaikka hän opettajien varoituksia seuraten kulki tavallisesti hyvin vakavana. Joku vaimonpuoli tuli hitaasti vastasta päin, mutta sen he jo ulompaa näkivät niin vähäarvoiseksi, ettei kannattanut iloista kulkua muuttaa vakavammaksi. Elä nyt ole niin hyvilläsi, ettet malta äitiäsikään tervehtiä, huusi Markkalan Ristjaan jäleltäpäin tyttöjen joukkoon.
Mutta en taida toki unohtaa niitä vastuksia, jotka saattavat mua kohdata, ja hirvein niistä on kesäinen halla-yö, joka parissa hetkessä voi tyhjäksi tehdä vuotisen vaivan, hedelmöitsevän laihon lakastuneeksi korreksi muuttaa. KARRI. Totta sanot, mutta malta, että toivo mielii aina haastella koreata kieltä.
Sisareni kielsi, kertoi Iida. Ei olisi nytkään oikein mielellään antanut, Sanoi minun turmelevan sinun koulunkäyntisi, kun opetan tarpeettomia lukemaan. Aliina ei ensin oikein ymmärtänyt kiellon tarkoitusta ja yritti tulla ikävälle mielelle. Sitten hän vasta pääsi rauhaan, kun Iida selitti, että muutamat kuuluvat niin kiintyvän tämänlaisiin kertomuksiin, etteivät malta mitenkään lukea läksyjään.
Mutta kuitenkaan en nyt malta olla kertomatta, kuinka maailma asettui kieroksi Esa Huttusta vastaan. Hänen asunnossaan ei ollut muuta kuin yksi ainoa tuoli, mutta milloin hän vaan iltasella pimeässä tuli kotiin, ei hän mitenkään päässyt sen sivu kolhasematta siihen säärtään. Se valvotti Huttusta aina puoleen yöhön.
Mutta elähän malta, sillä lailla niillä kolmella poutaviikolla saatiin tehdyksi tuo alangon ison aukean latoala, joka nyt on meillä, ja siinä on heiniä kuin sirkunrintoja. Kolmessa viikossa yksi latoala, vaikka teitä oli neljä henkeä! huudahti Malla.
AAPO. Hurjapää ilman pienintäkään syytä! Malta, malta, ja painikaamme kunnon tavalla. JUHANI. Kirkas leimaus! AAPO. Malta, sanon minä. Kas niin, nyt heitä. EERO. Juho tanssii polskaa niinkuin poika, vaikka ontuenkin. JUHANI. Mitä lausut nyt, veli Aapo? AAPO. Että makaan sun allas. JUHANI. Astuppas numeroon, Simeoni. SIMEONI. En tuhannen riksin edestä rikkomaan korkeata juhlaa.