United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jänis varman vastaeli: "Sana ei miehe'en katoa!" Läksi jänis juoksemahan, pitkäkorva piippomahan, vääräsääri vääntämähän, ristisuu ripottamahan neien kuuluhun kotihin, kaunihisen kartanohon.
Ja se virkkoi Suomen suurin: "Maille muille lähtekäämme luota äidin äksymielen, isän ilkeän tyköä; tääll' ei konsa kaunis kartu, vartu ei vapaus mielen, synny aateluus sydämen, pään ei täyty päiväntähti!" Vastasi kave Kalevan: "Mennen, mennen mieluhummin maille muille muuraimeksi kuin jäänen kotipolulle, kotimaalle maatumahan, kotisoille sortumahan, kotikaunat kantamahan, kotijuorut juoksemahan!"
Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa. Kun oli tammi taittununna, kaatununna puu katala, pääsi päivät paistamahan, pääsi kuut kumottamahan, pilvet pitkin juoksemahan, taivon kaaret kaartamahan nenähän utuisen niemen, päähän saaren terhenisen.
Metsän ukko halliparta, Metsän kultainen kuningas, Ava nyt aittasi avara, Luinen lukko lonkahuta! Laske juoni juoksemahan, Virka vippelehtämähän, Kullaista kujoa myöten, Hopiaista tietä myöten, Jost' on sillat silkin pantu, Sillat silkin, suot sametin, Veralla vetelät paikat, Pahat paikat palttinalla!
Tuon katti käsin tavotti, Hiiren hirtehen ripusti, Siinä veti veitsellänsä, Piirsi peukaloisellansa, Vei nahan Wenäehelle, Kantoi kaupungin oville; Sieltä sai sataiset markat, Toi sieltä tuhannet tengat. Niill' osti ison orosen, Hiirenkarvaisen hevosen, Meren jäätä juoksemahan, Somerta sirottamahan.
Et ole joki juoksemahan etkä lampi laskemahan, suohete solottamahan, venelotti vuotamahan. "Tyy'y nyt, tyyris, tippumasta, punainen, putoamasta! Kun et tyy'y, niin tyrehy! Tyytyi ennen Tyrjän koski, joki Tuonelan tyrehtyi, meri kuivi, taivas kuivi sinä suurna poutavuonna, tulivuonna voimatoinna.
Kävin mie lehossa kerran, Löysin neitosen lehosta, Sinisilmän haavikosta, Mustakulman koivikosta, Sormet kullan sormuksissa, Käet kullan kätinehissä. Mie tuota tapoamahan, Piika eestä juoksemahan; Piika juoksi pitkin suota, Minä juoksin poikki suota, Piika pitkin mättähälle, Minä pitkin piian päälle, Näpit sattui nännin päälle, Käet vatsalle valahti.
Läksi jänis juoksemahan, Pitkäkorva piippomahan, Vääräsääri vääntämähän, Ristisuu ripittämähän; Jänis juoksi, pää järisi, Perä pyöri, pelto liikkui, Meni riskin Riion luoksi, Ja paksun Pajarin luoksi, Juoksi saunan kynnykselle, Sauna täynnä neitosia; Juoksi riihen kynnykselle, Kyykistihen kynnykselle.
Käski käymähän kylissä, Joka juhla juoksemahan, Joka ilta ilotsemahan, Päivänlaskut laulamahan, Kylän tyttöjen keralla, Kanssa naisten naapurini. Eipä tainnut tanssi nosta, Ilo ilmahan yletä, Minun yksin ollessani, Illat istuellessani. Millä maksan maammon maion. Millä maksan maammon maion, Millä kostan äitin koulun, Millä vaivat vanhempani?
Annikki hyväniminen, yön tytti, hämärän neito, kun tunsi toet totiset, valehettomat, vakaiset, heitti hunnut huuhtomatta, vaattehet viruttamatta laajan laiturin laelle, päähän portahan punaisen. Käsin vaali vaattehensa, kourin helmansa kokosi, siitä sai samoamahan, heti joutui juoksemahan; tulevi sepon kotihin, itse astuvi pajahan.