United States or Cyprus ? Vote for the TOP Country of the Week !
Huus Aineias myös tovereitaan, kun tuli silmiin Deifobos, Paris, aimo Agenor, iliolaisten johtajat, joukkojen päät kuin hänkin; vaan sotikansa 491 seurasi, niinkuin juomaan käy ison oinahan jälkeen lampaat laidunmaalta, ja paimenen mielt' ilo täyttää: noin sydän rinnass' Aineiaan oli riemua täynnä, kun näki jäljessään hän seuraavan sotalaumain.
Mielt' olin vailla, sit' en minä kiellä. Se mies sotalaumain suurten on arvoinen, jota suosii Zeus sydämessään, kuin nyt kunniahan hänet nosti, akhaijeja sortain. Vaan mitä nurjaa tein, tuhontuopaa oikkua noutain, 119 korvata tahdon taas, lukemattomat tuon sopulunnaat.
Sitä suunnatonta tuskaa, mikä täytti Kaarlo Suuren, kun hän äkkiä huomasi sotalaumain olevan tiessään! Tuolla se vaeltaa, rakkaan tynnyrinsä perässä, selkä meihin päin, ja sotalaumain etunenässä kuningatar Elisabet, istuen viinatynnyrinsä päällä, niinkuin sotasankari riemuvaunuissansa. Siellä hän paraillaan heleällä kulkullansa hulluttelee: Rai'u, elon riemu, Lamppus kun hehkuu viel'!
Noin Diomedes virkki, ja mies moni seurata mieli: mielivät Aiaat, kumpikin mies, asekumppanit Areen, miel' oli Merioneen, iso Nestorin poian ol' into, miel' asekuulun myös Menelaon, Atreun poian, uljaan mieli Odysseunkin kera hiipiä keskeen Troian joukkojen, näät sydän rohkea häll' oli aina. Näin sanan virkkoi nyt sotalaumain pää Agamemnon: "Oi Diomedes, poika sa Tydeun, ystävä kallein!
Loihe nyt lausumahan sotalaumain pää Agamemnon istumapaikaltaan, ei keskeen astunut piirin: "Ystävät, kaikk' urot Argos-maan, asekumppanit Areen! Kuultava vuoroon on kukin, ei tule keskeytellä toisten; tottunehellekin käy näet tuo tukalaksi. Ken mitä virkkaa voi, mitä kuulee miessorinassa? Häipyy, hämmentyy väkevinkin siinä jo ääni.
Näin sotalaumain pää Agamemnon heille jo lausui: "Troian kansa ja Dardanian sekä kaikk' apuheimot! Voittanut selvälleen sotimielipä on Menelaos; meille te siis Helene nyt argotar aartehinensa tuokaa suorittain kera lunnaat myös sopivaiset, kansan vastaisenkin jotk' ikisääntönä olkoot." Noin nimes Atreun poika, ja riemusi kaikki akhaijit. NELJ
Ensimmäisenä Nestor nyt kumun kuuli ja virkkoi: "Ystävät, ylhät akhaijein päät sekä päälliköt aimot! Harhako vai tosi lie, vaan virkkaa mieleni käskee: soi kumu korviin kuin kavioitten kiitävä kapse. Kunpa Odysseus siellä ja urhea myös Diomedes tuomass' orheja ois kaviokkait' iliolaisten! Vaan kovin pelkään, että akhaijein sankarit parhaat lie tuho kohdannut seass' Ilionin sotalaumain."
En näet suutu ma, jos sotalaumain pää Agamemnon tahtoo taistoon kiihottaa varusääret akhaijit. Hänpä se kunnian saa, jos sortuu alle akhaijein Troian kansa ja joutuu myös pyhä Ilion heille, hän surun ankaran, jos alakynteen jäävät akhaijit. Siis mekin rynnätkäämme jo tarmoin taistelon riehuun."
Silloin turmaks on sinun neuvosi, kaitsija kansain." Hällepä vastasi näin sotalaumain pää Agamemnon: "Tunkeutui sydämeeni, Odysseus, tuo puhe tuima. Vaan toki vastoin mieltään en mä akhaijeja vaadi laivoja teljokkait' alas tempaamaan telapuiltaan. Tulkoon toinen siis, joka neuvon suo sopivamman, nuori jos lie tai vanha: se mies ylen mulle on mieleen."