United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Noin väkityöss' oli väännältäin hiuskaunot akhaijit; vaan näki istuen Zeun, salamoitsijan, luon' ikivallat hämmästyin sopavälkkyjen nuo teot aimot akhaijein. Noinpa jo tuosta Poseidon, maan järisyttäjä, virkkoi: "Zeus isä, ihmist' onkopa maall' avaralla, jok' antais mieltään, aikeitaan toki tietää kuolematonten?
Valtias riemastui Agamemnon, kun näki heidät, noin sanat siivekkäät heti virkkoi kuuluvin äänin: "Aiaat, päälliköt aimot, akhaijein päät sopavankkain, tarvis teitä mun ei ole käskeä, ei kehotella; tarmoin taistelemaan väen innostattehan itse.
Tuost' etumaisien laivain taa pakon alla jo painui aimot akhaijit, vaan taas sankkana luo majasarjain jäi väki, leiriin ei hajoellut, jäi pelon valtaan kuin häpeänkin, huus yhä yllyttäin kukin toistaan.
Te Suvannon kautokengät, Ylpeät, isoiset sulhot, Aina tyynessä asujat, Hyvänpäivän paistattajat, Itsemieluiset, itarat, Aina muita moittivaiset Missä voimanne, väkenne? Missä aimot ansionne? Missä kuntonne, kykynne? Missä uljahat uroonne, Joit' on koiteltu kovalla? Kiihkeästi. Missä? Missä? Missä? ILMARI. Tuki suusi, Turjan eukko! Enkö koitellut kovia, Enkö sampoa
Lausui maan järisyttäjä näin sekä lähti ja astui aaltojen alle, ja kaipasivat hänt' aimot akhaijit. Kohtapa pilviennostaja Zeus nyt Apolloa käski: "Poikani Foibos, käy sopavälkkyvän Hektorin luokse. Sillä jo aaltojen alle on maan järisyttäjä jälleen astunut peljästyin mun närkästystäni tuimaa. Kamppailummepa ois toki muutkin totta jo kuulleet, 224 maanalisetkin ois, Kronos-taaton luon' asuvaiset.
Heti maahan puski nyt, jänteen jännittäin, hän jousta ja taiten laski sen tanterehen; piti kilpiä kumppanit eessä, ettei hyökkäis päin pojat aimot akhaijien, kunnes kaattuna ankara ois Menelaos, Atreun poika.
Häll' ei lie halu kanssani toiste voittelohon, kun onnekseen nyt kuoleman karttoi. Vaan ylös! Yllytän myötäni myös sotimielet akhaijit, koittelemaan nyt käyn minä iliolaisia muita." Virkki ja pitkin riens sotarintaa kaikkia käskein: "Iliolaisten on luo väli teill' iso, aimot akhaijit! Käykää mies päin miestä jo hehkuvin taisteloinnoin!
Toi urot Magnesian Prothoos, Tenthredonin poika, Peneios-joen seutuiset sekä nuojuvalehvän Pelionin; Prothoos päämiehenä heill' oli nopsa, neljinkymmenin nuo kera keuloin seurasi tummin. Nää oli valtiahat sekä päälliköt aimot akhaijein. Kenp' oli uljain mies kera tulleist' Atreun poikain, kelläpä uljaimmat hevot myötään, kerto'os, Muusa!
Tämä kerta teidän kerta, ensi kerta meidän, tämä kerta meidän verta, ensi kerta teidän! Poltitte nyt meiltä tuvat, poltamme me teiltä, vaikka haavat arvettuvat, armoa ei meiltä! Tämä kerta teille voitto, ensi kerta meille, nousee punasurman koitto, kodeistanne teille! Veitte meiltä immet, vaimot viemme vielä teiltä, hiihtää koston urhot aimot kohta teille meiltä!
Pystyyn kohta hän nousi akhaijeja noin puhutellen: "Ystävät, ylhät akhaijein päät sekä päälliköt aimot! Yksin vainko ma nuo hevot tunnen vai tekö myöskin?