United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaksinkolmatt' urhoja toi kyfolaisia laivoin Guneus, myötäpä myös enieenit ol' ynnä peraibit miehevät, Dodonan tylytalvisen puoll' asuvaiset, vainiovierill' armaan myös Titaresios-virran. Peneios-joen helmaan vie vetosensa se sorjat, tuon toki pyörteisiin hopeaisiin yhtymätönnä vain yli virtailee yhä tietään niinkuni öljy, näät sen on alkuna Styks, valan hirmuisen vesi vankka.
Kärsityn vääryyden tajunta voi iskeä tosin hänen isänmaallisesta tunnelmastaan esille sangen kansanvaltaisia sointuja, kuten: »Kun kuka kansoa halveksuu, sortuvi niinkuni juureton puu, silloin on Suomessa huomen»,
Nää, oi mun sieluni, auringon korkea nousu ylitse kivisen kaupungin kattojen, katuin, ylitse vuossatain valheen ja tuntien tuskan koittava kirkkaus! Nää, oi mun sieluni, katoovan elämän autuus! Niinkuni ääretön temppeli on se sun eessäs, alla sen holvien on ikiaikojen äänetön hartaus mestarin hengen.
Virkki ja astui taas majasuojaan aimo Akhilleus, kuss' oli äskeinen peräseinäll' uhkea istuin; sille hän istuutui sekä virkkoi näin Priamolle: "Suotu on poikasi sulle nyt, vanhus, niinkuni pyysit; pantuna vuoteelleen; hänet nähdä ja myötäsi viedä koin kohotessa jo saat; mut on aika nyt atria muistaa.
Häntäpä korvuksiin väkipeitsell' iski nyt Teukros, taas terän tempasi pois, ja hän kaatui, niinkuni saarni, kukkulan kauas siintävän puu pisin, vartevin, vaipuu maahan langettain lakan notkean, lyömänä vasken: noin hänet keihäs kaasi, ja yll' asu kiiltävä kalskui. Karkasi Teukros luo sekä riistää hält' asun aikoi, vaan heti Hektor päin salamoitsevan suuntasi peitsen.
Mutta jo Skaian portin luo liki tammea päästen väistyjät seisahtaa koki jäljimmäisiä vartoin, kirmasivat hätäpäin kedon poikki he niinkuni lehmät, yön pimeässä kun peljättää jalopeura ne karkuun; juoksevat kaikki, mut yhteenp' on tuho iskevä tuima; niskat rouhaisee peto ensin hirvein hampain, sitten saaliistaan veren särpii, syö sydämykset: noinp' Agamemnon valtias myös nyt vainosi heitä, surmaten ain' uron viimeisen, ja he karkkosi kauhuin.
Oisipa vain sama kummankin ikä niinkuni into, kohtapa koitettais, hänen oisiko vai minun voitto!" Noin hän huusi, ja kaikk' yht' uskaliaina he riensi rinnan seisomahan, päin olkaa painaen kilven.
Siis kupehelleni, kumppani, käy sekä töitäni katso, arkako päivän pitkän lien minä, niinkuni väität, vai monen ehkä akhaijin, kuink' uros oiva jos olkoon, ruumist' estänen Patroklon minä varjelemasta." Virkki, ja huus urojansa jo kiihtäin raikuvin äänin: "Troian, myös Lykian väki, Dardanian tanapeitset!
Mutta kun johtajineen oli paikoillaan joka parvi, päin väki Troian riensi jo pauhaten niinkuni linnut, niinkuni kurkien kiljuna soi kautt' ilmojen aavain, talvi kun karkoittaa ne ja loppumaton sadetulva; vyöryvän Okeanon nepä ääriin kiljuen kiitää, kimppuun pygmaijein tuhosurmana käy, kerimiesten; aamull' aikaiseenpa jo turmiokas sota alkaa.
Niinkuni kukkasvars, täys umppuja, puhkeamallaan, Suomen on kirjallisuus, Sunkin hoitelemas. Kukkien hoitajatar! Ota tääkin lempesi huomaan: Kohta se kastamanas työntyvi tuoksuamaan! Inhuuden ihantelijalle.