United States or Iran ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan ystäväs on sentään oikeassa, kun kirjas julkaisua estää koittaa: sisällys onhan hiukan tarttuvaista, näät tyhmyys, peijakas, se vahingoittaa. Tuoll' istuvi uuttera tiedemies, hän viisauksia niin paljo ties, ett' tyhmää kansoa nauroi vaan mut lausuis julki hän aatteitaan ei "kallihin kansan vuoksi!"
Tuoll' istuvi uuttera tiedemies, Hän viisauksia niin paljon ties, Ett' kansoa tyhmää nauroi vaan Mut lausuis julki hän aatteitaan Ei »kallihin kansan vuoksi!» Ja pappikin paljo hän saarnailee Ja itseksensä hän kummailee, Mitä kaikkea ihmiset uskoo nuo Mut aatteitaan ei ilmi hän tuo Tuon »kallihin kansan vuoksi!»
Tää kansa, min nostaa ma tahdoin maan valtojen mainehesen, mua polkevi, pilkkaa, tallaa haa, vielä mä kärsisin sen. Mut katsele kansoa Suomen! Maassa laulun ja kanteleen, papit, piispat ohjia pitää, pikku bismarckit hallitsee! Ovat poissa jo vanhojen parhaat ja ne, jotka jälellä on, ne tomussa harmaassa seisoo jo hyllyillä museon.
Siell' ensin lempimähän mä sain Tätä Suomen kansoa oivaa, Ja puolueetuutta Ruotsin lain, Jok' orpoisintakin hoivaa, Ja puhdast' uskoa Lutheeruksen, Mi mielen vaativi uudistuksen, Ei tyydy paastohon, tuohuksiin, Ei suitsutus-uhreihin.
Ken sua kieltävi, sortaa, syö, Luotasi luo, tahi maahan lyö! Suuri on lastesi seura. Vasta kun leijona valveutuu, Loppuvi kärsimys Suomen; Kun, ken kansoa halveksuu, Sortuvi niin kuni juureton puu, Silloin on Suomessa huomen. Suomeni, kansani, synnyinmaa!
Mut Suomi kuiten on kaunihimpi, kun aate kansoa innostaa ja joka mies, joka ainut impi sen eestä itsensä uhrajaa. Uudenmaan saaristossa. "No maisteri!" sanoi minulle isäntäni, jonka luokse olin muuttanut kesäksi Uudenmaan saaristoon. "Lähdettekö tänään verkonlaskentaan?" "Lähden mielellänikin", vastasin minä, "sillä tämä rantanuotan veto alkaa käydä hyvin yksipuoliseksi." Ja todellakin!
Ujo tottunut kansanlapsi ei mielen teeskentelyyn, hän seurassa vanhempainkin voi vaipua mietiskelyyn; ja hälle kun vahtova malja nyt tuodaan samppanjaa, niin luotaan maljan hän lykkää ja vitkaan virkahtaa: "Ei, serkkuni, tuota mä juomaa en sentään koskaan jois! Ken on kansoa köyhää nähnyt, sitä varmaan juoda ei vois!
Pois itsekäs kanta siis kansastamme! Pois etujen halpa harrastus! Tapa Indiass' ollut on, kerrotaan Tapa itsensä uhraamalla Epäjumalan vaunujen kulkemissa Sen kuolla rattaiden alla. Joka vuos noin uhreja Juggernaut Nimi moinen on jumalalla Sai uusia, kansoa laumottain Sen musertui vaunujen alla. Ja laumat uudet ne onneaan Yhä etsi ja etsi surmaa.
Mikä nimesi? Tietäjä oletko? VIROKANNAS pudistaa päätään. RUOTUS: Taikka virren vieras Seppo? VIROKANNAS kuin edellä. RUOTUS: Kuinka siis kansoa opetat? VIROKANNAS:
ILMARINEN: Sen varsin valehteletkin. Ei totu Suvannon kansa ikänänsä yön iloihin. LOUHI: Tunne et kansoa Suvannon. Tanssitahan! Kansa ei valoa vaadi. ILMARINEN: Ehkä on hän oikeassa? Ehkä turhia uneksin? Ehk' ei muut valoa vaadi kuin ma yksin? Aatos synkkä! Mit' olen ma? Pisara olen, jyvä joukossa tuhanten voinko maailman valaista? LOUHI: Heitä jo unelmat herjat yön erakko yksinäinen!