United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muuall' ei ole vaarana niin väki rohkea Troian, 49 vaikk' ovat tulleet laumoittain yli mahtavan muurin; heidät torjua voi toki pois varusääret akhaijit, vaan sitä suuremp' uhkaamass' on vaara ja turma, kuss' etumaisena Hektor kuin tuli riehuva rientää, poikia korkean Zeun joka kerskailee olevansa. Siis joku taivahinen sydämeenne nyt intoa pankoon vahvana seista ja innostaa kera muitakin.
Zeus nyt päivän soi, joka päiviä kaikkia vastaa, meidän on laivat, jotk' ikivaltain mielt' uhitellen saapui, toi monet turmat, kosk' arat ain' oli ennen kansan vanhimmat, minut itseni, myös väen muunkin estivät, kun minä kamppailuun liki laivoja mielin. Mutta jos silloin kaitsija Zeus älyn ottikin meiltä, nytpä jo johtaa, innostaa meit' itse hän taistoon."
Mies uljas parvea johtaa Niin nuorta ja hehkuvaa; Ja poikain leimuava into Se miehetkin innostaa. Ja poikain joukkohon yhtyy Nyt miehet ja vanhukset, Ja sadoissa sydämmissä Pyhät polttavi tuntehet. Ja ennenkun yöhyt ehtii Ateenass' on riemastus: On voitto saatuna suuri Sen saanut on innostus. Vähät voimat ne suuria aikaan saa, Kun on intoa, innnostusta!
Muun tiesi mylady. Mylady puolestaan koki innostaa Felton'ia aikeensa täyttämiseen; mutta ensi sanoista, mitkä hän siihen suuntaan lausui, huomasi hän että tuo nuori kiihkolainen tarvitsi enemmän hillitsemistä kuin yllyttämistä. Tehtiin semmoinen suostumus, että mylady odottaisi Felton'ia kello kymmeneen saakka; ell'ei hän silloin olisi palannut, jatkaisi hän matkaansa.
Mutta kun toinen häntä työhön innostaa, on hän erittäin taitava ja tunnollinen, ja kun hänen verensä kerran on liikkeelle saatu, on hän intohimoisen toiminnanhalunen. Sekin, että häntä on verrattain helppo vetää nenästä, riippuu enemmän hänen lapsellisesta upporehellisyydestään kuin suorastaan tyhmyydestä. Kalevala kuitenkin kuvaa Ilmarisessa suomalaista luonnetta vain näennäisesti.
Jumal' anteeks suo, Jos suottainen oli soimuu tuo! FAUST. On veitikatkin paikallansa. MARGAREETA. En mie vaan viihtyis' niiden kanssa! Hän tänne tullen ovellen, Sisälle urkkii ilkkuen Ja miltei kiukuissaan; Sen sydän on, luulen, jäätä vaan. Sen otsaan piirretty on: ei ikään Hänt innostaa voi lempi mikään, Sun luonas oon niin autuas, Niin lämmin, mieli lennokas, Tuon tulo oitis hyytää tuntehen.
Niin kiikkuvat maljat ja riemu käy; Se ruhtinan mieltä ei häirivän näy. Mut ruhtinan poskuset hehkun saa, Jalo juoma se uljuutta innostaa. Miel' yltyvi hällä, ja rohkeuttaan Jumaluutta nyt käypi hän herjaamaan. Ja pöyhkien julkea herjailee! Koko joukkio myöntäen nyökkäilee. Kun uhkea ruhtina ääneen huus, Ees takasin riensihe passari uus.
Ja hänet on tähän päätökseen saattanut tietysti sama aate, joka innostaa meitä kaikkia, se aate, joka käskee meitä sulautumaan kansaan, muuttumaan yhdeksi luuksi ja vereksi sen kanssa. Toivokaamme, että tämä nuorukainen on onnistuva maan sydämessä, noissa kansan syvissä riveissä, levittämään sitä aatetta, jota me täällä edustamme.
Tottahan on: jo pelkkä palmulehdon kangastuskin pilvien rajassa innostaa janoiset ja nääntyneet ponnistamaan viimeiset voimansa. Ja tuleehan siten onnellisesti päätetyksi moni retki, joka muuten olisi jäänyt kesken. Voisiko siis ajatella, että Herra tahtonsa täyttämistä varten näin tahtoisi auttaa heikkoja antamalla heille uskon autuuden kosteikkoon tuolla puolella elämäni?
Niin, ainoastaan saadakseni käyntiin tuon aijotun pyhäkoulun. Pyhäkoulu, miten se ilahuttaa minua! Kummitätini ja minä olemme usein puhelleet semmoisen koulun tarpeellisuudesta. Pastori näytti hyvin tyytyväiseltä, siinä oli vihdoinkin aine, joka näytti miellyttävän tuota nuorta tyttöä, jotain, joka voi heitä molempia innostaa.