United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lönnrot-Ilmarinen, opetelkosi kaikkia meitä Suomea lempimähän, Väinöä vuottelemaan! Eliaksenpäivänä 1884. Väinölän lapset.
Jo monta vuotta sitte morsios Sa kadotit; tää rinta lemmeltä On lukittu; mut kaks täss' erotettiin Sydäntä, lempimähän luodut vaan. Niin, isä arvoinen, me kaksi, toinen Avioliiton onnettoman uhriks Ja toinen hedelmäksi tullut, me Tuonlaista estäkäämme liittoa: Pelastakaamme ystävämme. ERLAND. Miten, Mun poikani? WILHELM. Se riippuu sinusta, Niin minä heidät pelastan. ERLAND. Vaan miten?
Siell' ensin lempimähän mä sain tätä Suomen kansoa oivaa, ja puolueetuutta Ruotsin lain, jok' orpoisintakin hoivaa, ja puhdast' uskoa Lutheeruksen, mi mielen vaativi uudistuksen, ei tyydy paastohon, tuohuksiin, ei suitsutus-uhreihin.
Sait tuskin näkeväksi, kun kaikki ilo läksi: pois työnsit sokon julmimmin. Hän hoippuroi ja horjui, hän vaivoin iskut torjui, kun häntä tuupittiin. Ja jos et lempimähän mua opi, pimeähän ma jään kuin sokko siteisiin. JO, FRIEDERIKE, HER
Siell' ensin lempimähän mä sain Tätä Suomen kansoa oivaa, Ja puolueetuutta Ruotsin lain, Jok' orpoisintakin hoivaa, Ja puhdast' uskoa Lutheeruksen, Mi mielen vaativi uudistuksen, Ei tyydy paastohon, tuohuksiin, Ei suitsutus-uhreihin.
Kellekä kantaisin minä lahjaks lauluni koelmat, Kellen, Sulle jos en, henk'-isän', ohjoajain, Jolta ma oppinut oon tätä Suomen soipoa kieltä Lapsuudestani ast', viel' ikämiehenäkin; Jolta ma oppinut oon tätä poimentaa runopolvein, Laulujen laadintaa, käyttöä kantelehen; Josta ma huomata sain, miten mies voi kantoa murheen, Kuinka hän kunniataan nöyränä kantoa voi; Josta jo nuorena näin, kuin tehdähän työ kotimaalle, Josta ma oppia sain Suomea lempimähän!
Siell' ensin lempimähän mä sain Tätä Suomen kansoa oivaa, Ja puolueetuutta Ruotsin lain, Jok' orpoisintakin hoivaa, Ja puhdast' uskoa Lutheeruksen, Mi mielen vaativi uudistuksen, Ei tyydy paastohon, tuohuksiin, Ei suitsutus-uhreihin.